Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Muovin ja oljen hyödyntäminen pelletöinnissä

Puranen, Matti; Savela, Ville (2013)

 
Avaa tiedosto
Puranen_Matti.pdf (1.960Mt)
Lataukset: 


Puranen, Matti
Savela, Ville
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911718
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä etuja saadaan käytettäessä muovia pelleteissä, sekä millainen muovi-olki-hake-seos palaa parhaiten ja aiheuttaa vähiten päästöjä. Tavoitteena oli myös pellettien mekaanisen kestävyyden selvittäminen sekä pelletin valmistukseen kuluneen ajan, energian ja työn sujuvuuden selvittäminen.
Pellettien raaka-aineina käytettiin paalimuovia, haketta ja pyöröpaalattua olkea. Empiirisenä osana opinnäytetyötä suoritettiin pelletin valmistus kolmella eri raaka-aineseoksella Oulun seudun ammattikorkeakoulun koepelletöintilaitteistolla. Pelleteistä määritettiin irtotiheys, kosteuspitoisuus ja mekaaninen kestävyys. Polttokokeet suoritettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä energialaboratoriossa pellettipolttimella ja lämpöarvot määritettiin Oulun yliopiston pommikalorimetrillä. Työn tilaajana oli Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikön EkoPelletti T&K –hanke.
Pellettien mekaaninen kestävyys oli hyvä, vaihdellen 95,3 %:sta 96,8 %:iin. Muovia, olkea ja haketta sisältävien pellettien kalorimetriset ja teholliset lämpöarvot olivat hieman alhaisempi kuin pelkästä puusta valmistettujen pellettien. Eri seosuhteilla valmistettujen pellettien savukaasujen CO2-pitoisuudessa ei ollut suurta eroa, mutta suurimman määrän olkea sisältävän pelletin CO- pitoisuus oli alhaisin, mutta vastaavasti NO-pitoisuus korkein. Energiankulutus oli keskimäärin 0,175 kWh/kg. Kun muovin määrää kasvatettiin 10 %:iin raaka-ainemäärästä, tällöin ilmeni tällä laitteistolla ongelmia raaka-aineiden sekoittumisessa, mikä aiheutti tukkeumia puristimelle johtavalla ruuvikuljettimella.
Kokeiden tulosten perusteella voidaan arvioida, että paras hake-olki-muovi-seos oli seossuhde 65-30-5% (pelletti B), koska sen kohdalla sekä pelletin puristaminen että polttokoe onnistui hyvin. Nyt tehtyjen kokeiden perusteella voidaan todeta muovin ja oljen lisäämisen puupohjaiseen pellettiin mahdollistavan muovin ja oljen hyödyntämisen pelletöinnissä ja siten polttamisen pienemmissä polttolaitoksissa ja pellettikattiloissa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste