Työaika-autonomialla työhyvinvointia osastolle 2103

Abstract

Tiivistelmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin strategiassa 2009 – 2013 nostetaan esille yhdeksi strategiseksi menestystekijäksi työntekijöiden hyvinvointi ja uusien joustavien toimintatapojen kehittäminen. Medisiinisen yksikön osasto 2103 käynnisti kevään 2012 aikana työaika-autonomia kokeilun. Ennen työaika-autonomia kokeilua henkilökunta täytti kyselyn joka toistettiin kokeilujakson päätyttyä. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan näiden kahden kyselyn tuloksia. Työaika-autonomia kokeilu kesti 3.9.2012 – 17.2.2013 välisen ajan. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää lisääkö työaika-autonomia koettua työhyvinvointia osastonhenkilökunnan keskuudessa. Toteutukseen käytettiin kahta kyselyä, jotka toteutettiin kesäkuussa osastonhoitajan työvuorosuunnittelun aikaan sekä tammikuussa työaika-autonomia kokeilun aikaan. Tuloksia tarkasteltiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Työaika-autonomia koettiin parantavan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä parantavan koettua työhyvinvointia. Työaika-autonomiassa nähtiin hyvänä se, että sai itse vaikuttaa työvuoroihinsa ja millaisia työjaksoja tekee. Suurimpia haasteita työaika-autonomian toteuttam-isessa olivat yhteisöllisyyden sekä sitoutumattomuus ja motivaation puute työaika-autonomiaa kohtaan. Työaika-autonomian jatkaminen vaatii osastolla tarkempia pelisääntöjä joihin sitouduttaisiin sekä keskustelukulttuurin kehittämistä yhteisöllisyyteen päin. Työaika-autonomia vaatii lähiesi-mieheltä muutosjohtajuuden vankkaa osaamista. Muutos vie aikaa ja pysyväksi toiminnaksi työaika-autonomian saattaminen vie pitkän ajan jopa yli vuoden.

Abstract The well-being of employees and the development of new flexible working practices has been raised as one of the strategic success factor in the strategy of 2009 – 2013 of the Hospital Dis-trict of North Savo. The 2103 Department of the Medical Unit launched a self-scheduling exper-iment in the spring 2012. Before launching the self-scheduling experiment the employees ful-filled a questionnaire, which was repeated after completing the experiment. In this thesis the results of these two questionnaires is examined. The self-scheduling experiment took place be-tween 3.9.2012 – 17.2.2013. The purpose of the thesis is to determine whether the self-scheduling system increases the ex-perienced well-being among the employees of the department in question. In the implementa-tion two questionnaires were used, the another during planning of the working shifts by de-partmental manager in June and the other during experimenting the self-scheduling system in January. The results obtained from the questionnaires were examined by both qualitative and quantitative methods. As a result of using the self-scheduling system it was easier to fit together employees’ working time and free time. Additionally, the experienced work well-being among employees increased. The employees felt that the positive experience of using the self-scheduling system was the possibility to influence on working shifts and working periods. The major challenges in imple-menting the self-scheduling system were the lack of communal experience, commitment and motivation towards the system. The continuation of self-scheduling demands more accurate rules, to which to commit, and more communal-oriented discussion culture in the department. The immediate superior needs to have solid knowledge of change management in order to carry out the self-scheduling sys-tem. The change takes time, and it may take over a year to validate the self-scheduling as a permanent system.