Kannattavan kannonnoston kriteeristö Stora Enso Metsän Pohjois-Suomen hankinta-alueella

Abstract

Metsäenergian raaka-aineiden käytön kannattavuuden paraneminen on lisännyt kantojen hyödyntämistä energiantuotannossa. Kantojen nostoa energiankäyttöön on toteutettu Etelä-Suomessa jo pidemmän ajanjakson ajan ja nyt sitä on alettu toteuttaa myös Pohjois-Suomen alueilla. Kannattavuuden kriteereistä on kuitenkin vain vähän tietoa, joten Stora Enso Metsä tarjosi aihetta tutkittavakseni ollessani siellä harjoittelemassa. Työn tavoitteena oli muodostaa kannattavan kannonnoston kriteeristö ja laskuri oston hankintaesimiehille kannattavien kohteiden selvittämiseksi.

Tutkimukseen tarvittava kannonnostoaineisto oli valmiina olemassa Stora Enso Metsän tietokannoissa, mistä se koostettiin yhdeksi aineistoksi analysoitavaksi. Tutkimuksessa käytin SPSS-tilasto-ohjelmaa kannonnostolle merkitsevimmiksi osoittautuneiden muuttujien selvittämisessä ja laskuriin tarvittavien kaavojen muodostamisessa. Muuttujat selvitettiin lineaarisella regressioanalyysillä.

Merkitsevimmiksi muuttujiksi kannonnoston kannattavuudelle osoittautuivat havupuun määrä, kaukokuljetusmatka ja metsäenergiasta maksettu hinta. Myös pinta-ala ja murskaushinnoittelu vaikuttavat kannattavuuteen. Kaavat laskuriin valittiin pääasiassa näiden kaikkien edellä mainittujen muuttujien pohjalta.

Havupuun vähimmäismäärä lyhyillä kaukokuljetusmatkoilla tulee olla noin 100 kiintokuutiota hehtaarilla. Määrän täytyy kasvaa kaukokuljetusmatkan etäisyyden kasvaessa. Hieman yli 100 kilometrin etäisyydeltä käyttöpaikasta, kantoja ei kannata enää nostaa. Nostettaviksi kohteiksi pääpiirteiltään soveltuvat kuusivaltaiset, yli hehtaarin kokoiset päätehakkuualat. Pienehköjä kohteita tulee olla useita lähekkäin.

Työn bioenergia-aihepiiri oli hyvin ajankohtainen. Käsitykseni metsäenergian hankinnasta parani työni myötä huomattavasti. Aihealue on hyvä tuntea mahdollista alan työelämääni varten.

The utilization of stumps for energy production has increased because the viability of the use of forest energy raw material is better than before. Stump lifting for energy use has been done in southern Finland for some time and now the work has also started in northern Finland. There is little information of the criteria of viability therefore I was given the topic by Stora Enso Forest during my practical training period. The aim of this thesis was to construct the criteria for viability of stump lifting and a counter for the purchasing manager to determine the viability of objects.

The necessary stump lifting material for the thesis existed in the Stora Enso Forest database and it was compiled into research material for the analysis. The SPSS statistical program which solves the most significant variables in stump lifting and creates formulas for counters was used. Variables were solved by linear regression analysis.

The most significant variables for viability of stump lifting turned out to be the amount of conifer, long-distance transport distance and the price paid for forest energy. Also areas size and costs of stump crushing had an effect on viability. Formulas for the counter selected were from these variables.

The minimum amount of conifer in short long-distance transport range must be about 100 cubic meters per hectare. The amount must be increased when the long-distance transport distance grows. When the distance is a little bit over 100 kilometers from the place of use, stump lifting is not viable anymore. Stump lifting is suitable on spruce-dominated felling areas bigger than one hectare. If areas are small, they have to be near each other.

The topic of the thesis is very current. My knowledge of forest energy procurement increased due to the thesis and this will be a benefit in my future work.