Säännöllisten hoitotoimien taloudellinen kannattavuus Metsähallituksen ylläpitämillä metsäteillä
Leppänen, Teemu (2013)
Leppänen, Teemu
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513071
Tiivistelmä
Aiheen tutkimukselle antoi Metsähallituksen tarve madaltaa metsäteiden kunnossapidon kustannuksia. Metsähallituksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon olisi taloudellisesti kannattavaa suorittaa hoitotoimia metsäteille, jos toimien avulla vältyttäisiin peruskorjauksen tarpeelta tai saataisiin lykättyä peruskorjausta kauemmaksi.
Teoriaosiossa pohjustetaan varsinaista tutkimusta kertomalla pääkohtia metsäteistä sekä niiden hoidosta ja kunnossapidosta. Tutkimus perustuu Metsähallitukselta saatuun aineistoon, joka käsittää viisi Metsähallituksen ylläpitämää metsätietä edellisten peruskorjausten kustannuksineen. Tiedot keskimääräisistä peruskorjausten aikaväleistä sekä hoitotoimenpiteiden määrästä pohjautuvat Metsähallituksen arvioihin. Aineiston yleistävän luonteen vuoksi tutkimuksen tuloksetkin käyvät vain suuntaa antaviksi.
Tutkimus toteutettiin laskemalla metsäteille tienhoidon vanhan toimintamallin mukaiset keskimääräiset vuosittaiset kustannukset kilometriä kohden ja vertailemalla niitä mahdollisten uusien toimintamallien kustannuksiin. Tuloksia tarkasteltiin metsäalan asiantuntijoiden haastattelujen pohjalta. Arvio hoitotoimien vaikutuksista peruskorjausten aikaväleihin saatiin niin ikään metsäalan asiantuntijoilta. Lasketut tulokset osoittavat, että metsäteille voidaan suorittaa kaikki hoitotoimet vuosittain, mikäli hoitotoimien ansiosta vältytään metsäteiden peruskorjauksilta tai mikäli peruskorjaukset lykkääntyvät keskimäärin vähintään yksitoista vuotta. Jos lanaus ja höyläys suoritetaan vuosittain ja vesakon raivaus vain joka toinen vuosi, tulisi peruskorjausten lykkääntyä keskimäärin seitsemän vuotta.
Tutkimuksen laskuissa on tulevien peruskorjausten kustannusten oletettu olevan samat kuin edellisillä peruskorjauksilla. Asiantuntijoiden mielestä säännölliset hoitotoimet madaltavat tulevien peruskorjausten kustannuksia, joten todellisuudessa peruskorjausten ei tarvitse siirtyä aivan niin kauas kuin laskujen tulokset osoittavat. Tutkimuksen perusteella Metsähallitus voi tehdä hoitotoimia metsäteille jopa vuosittain, sillä vaikka peruskorjauksilta ei kokonaan vältyttäisi, lykkääntyvät ne riittävän kauas tulevaisuuteen.
Avainsanat hoitotoimet, Metsähallitus, metsätie, peruskorjaus
Teoriaosiossa pohjustetaan varsinaista tutkimusta kertomalla pääkohtia metsäteistä sekä niiden hoidosta ja kunnossapidosta. Tutkimus perustuu Metsähallitukselta saatuun aineistoon, joka käsittää viisi Metsähallituksen ylläpitämää metsätietä edellisten peruskorjausten kustannuksineen. Tiedot keskimääräisistä peruskorjausten aikaväleistä sekä hoitotoimenpiteiden määrästä pohjautuvat Metsähallituksen arvioihin. Aineiston yleistävän luonteen vuoksi tutkimuksen tuloksetkin käyvät vain suuntaa antaviksi.
Tutkimus toteutettiin laskemalla metsäteille tienhoidon vanhan toimintamallin mukaiset keskimääräiset vuosittaiset kustannukset kilometriä kohden ja vertailemalla niitä mahdollisten uusien toimintamallien kustannuksiin. Tuloksia tarkasteltiin metsäalan asiantuntijoiden haastattelujen pohjalta. Arvio hoitotoimien vaikutuksista peruskorjausten aikaväleihin saatiin niin ikään metsäalan asiantuntijoilta. Lasketut tulokset osoittavat, että metsäteille voidaan suorittaa kaikki hoitotoimet vuosittain, mikäli hoitotoimien ansiosta vältytään metsäteiden peruskorjauksilta tai mikäli peruskorjaukset lykkääntyvät keskimäärin vähintään yksitoista vuotta. Jos lanaus ja höyläys suoritetaan vuosittain ja vesakon raivaus vain joka toinen vuosi, tulisi peruskorjausten lykkääntyä keskimäärin seitsemän vuotta.
Tutkimuksen laskuissa on tulevien peruskorjausten kustannusten oletettu olevan samat kuin edellisillä peruskorjauksilla. Asiantuntijoiden mielestä säännölliset hoitotoimet madaltavat tulevien peruskorjausten kustannuksia, joten todellisuudessa peruskorjausten ei tarvitse siirtyä aivan niin kauas kuin laskujen tulokset osoittavat. Tutkimuksen perusteella Metsähallitus voi tehdä hoitotoimia metsäteille jopa vuosittain, sillä vaikka peruskorjauksilta ei kokonaan vältyttäisi, lykkääntyvät ne riittävän kauas tulevaisuuteen.
Avainsanat hoitotoimet, Metsähallitus, metsätie, peruskorjaus