Pikkupianistin motorinen kehitys ja sen tukeminen : motorisia harjoituksia 4-7 -vuotiaille aloitteleville pianisteille
Ekholm, Anu (2009)
Ekholm, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912147817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912147817
Tiivistelmä
Soittaminen on monimutkainen kognitiivinen tapahtuma, joka edellyttää soittajalta hyvin kehittynyttä sensomotorista järjestelmää sekä monipuolisia motorisia taitoja. Tässä työssä keskitytään lapsen seitsemän ensimmäisen ikävuoden kehitykseen sekä soittamiseen tarvittavien motoristen taitojen kehittämiseen alkeistasolla.
Ensimmäisessä osassa käsitellään motoriikan aivoperustaa: aivojen rakennetta ja niiden toimintaa sekä sitä, mitä motorisessa suorituksessa tapahtuu hermostollisella tasolla.
Toisessa osassa käydään läpi lapsen sensomotorista kehitystä, aistijärjestelmää sekä sen merkitystä oppimisprosessissa. Lapsen seitsemän ensimmäistä ikävuotta on sensomotorisen kehityksen aikaa. Sinä aikana luodaan perusta lapsen myöhemmälle oppimiskyvylle. Hyvien sensomotoristen taitojen hallinta mahdollistaa monimutkaisempien kognitiivisten taitojen oppimisen.
Kolmannessa osassa kerrotaan aivotutkimuksen musiikillisista sovelluksista. Musiikkiharrastus kehittää aivoja monipuolisesti. Musisoiminen muuttaa aivoja myös rakenteellisella tasolla, mikäli soittaminen on aloitettu ennen 7–9 vuoden ikää.
Neljäs osa sisältää motorisia harjoituksia 4–7 -vuotiaille aloitteleville pianisteille. Kuvaan harjoituksen kulun sekä siitä saatavan hyödyn, ts. mitä motorisia osa-alueita kyseinen harjoitus kehittää. Tässä työssä keskitytään lähinnä ilman pianoa tehtäviin harjoituksiin. Näissä harjoituksissa pieni oppilas voi paneutua pelkästään motoriseen suoritukseen, eikä soittimen äänimaailma vie hänen huomiotaan muualle. Kun motorinen ”temppu” osataan tehdä ilman pianoa, taidon soveltaminen soitossa onnistuu luontevasti.
Viides osa on DVD – tallenne, joka sisältää näytteitä motorisista harjoituksista. Näytteitä esittävät oppilaat ovat Käpylän musiikkiopiston oppilaita.
Pohdin soittoharrastuksen aloitusikää uusimman tutkimustiedon valossa. Niin uudet dynaamiset motorista kehitystä käsittelevät teoriat kuin aivotutkimuksen musiikillisista sovelluksista saatu tutkimustieto tukevat ajatusta musiikinharrastuksen aloittamisesta ennen kouluikää.
Musiikkileikkikoulussa tehdään asioita, jotka kehittävät lasta monipuolisesti. Siksi tämänkaltainen toiminta olisi syytä saattaa koko ikäluokan ulottuville esim. päiväkotitoiminnan yhteyteen. Näin voitaisiin tukea lapsen kognitiivisten taitojen kehittymistä sekä mahdollisesti ehkäistä oppimisvaikeuksia.
Ensimmäisessä osassa käsitellään motoriikan aivoperustaa: aivojen rakennetta ja niiden toimintaa sekä sitä, mitä motorisessa suorituksessa tapahtuu hermostollisella tasolla.
Toisessa osassa käydään läpi lapsen sensomotorista kehitystä, aistijärjestelmää sekä sen merkitystä oppimisprosessissa. Lapsen seitsemän ensimmäistä ikävuotta on sensomotorisen kehityksen aikaa. Sinä aikana luodaan perusta lapsen myöhemmälle oppimiskyvylle. Hyvien sensomotoristen taitojen hallinta mahdollistaa monimutkaisempien kognitiivisten taitojen oppimisen.
Kolmannessa osassa kerrotaan aivotutkimuksen musiikillisista sovelluksista. Musiikkiharrastus kehittää aivoja monipuolisesti. Musisoiminen muuttaa aivoja myös rakenteellisella tasolla, mikäli soittaminen on aloitettu ennen 7–9 vuoden ikää.
Neljäs osa sisältää motorisia harjoituksia 4–7 -vuotiaille aloitteleville pianisteille. Kuvaan harjoituksen kulun sekä siitä saatavan hyödyn, ts. mitä motorisia osa-alueita kyseinen harjoitus kehittää. Tässä työssä keskitytään lähinnä ilman pianoa tehtäviin harjoituksiin. Näissä harjoituksissa pieni oppilas voi paneutua pelkästään motoriseen suoritukseen, eikä soittimen äänimaailma vie hänen huomiotaan muualle. Kun motorinen ”temppu” osataan tehdä ilman pianoa, taidon soveltaminen soitossa onnistuu luontevasti.
Viides osa on DVD – tallenne, joka sisältää näytteitä motorisista harjoituksista. Näytteitä esittävät oppilaat ovat Käpylän musiikkiopiston oppilaita.
Pohdin soittoharrastuksen aloitusikää uusimman tutkimustiedon valossa. Niin uudet dynaamiset motorista kehitystä käsittelevät teoriat kuin aivotutkimuksen musiikillisista sovelluksista saatu tutkimustieto tukevat ajatusta musiikinharrastuksen aloittamisesta ennen kouluikää.
Musiikkileikkikoulussa tehdään asioita, jotka kehittävät lasta monipuolisesti. Siksi tämänkaltainen toiminta olisi syytä saattaa koko ikäluokan ulottuville esim. päiväkotitoiminnan yhteyteen. Näin voitaisiin tukea lapsen kognitiivisten taitojen kehittymistä sekä mahdollisesti ehkäistä oppimisvaikeuksia.