Näyttöön perustuva kuntouttava toiminta päiväkeskuksessa
Lepolahti, Riikka-Maria (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613244
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuvan kuntouttavan toiminnan periaatteita ja niiden toteuttamista päiväkeskuksessa. Tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää näyttöön perustuvia toimintakäytänteitä kuntouttavassa päiväkeskustoiminnassa. Näyttöön perustuvassa kuntouttavassa toiminnassa ja päätöksenteossa hyödynnetään työntekijän kokemustietoa, tietoa toimintaympäristöstä ja resursseista sekä asiakkaalta itseltään tai hänen läheiseltään saatua tietoa hänen elämäntilanteestaan ja resursseistaan.
Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimuksen kohderyhmän muodostivat päiväkeskuksen hoitajat ja osastonjohtajat. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla päiväkeskuksien työntekijöitä ja kolmea osastonjohtajaa kevään 2011 aikana. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla pyritään kehittämään hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa kuntouttavaa toimintaa päiväkeskuksissa.
Tulosten mukaan tieteellisen tiedon hyödyntäminen oli myönteistä. Tutkitun tiedon merkitys tiedostettiin ja tieteellisen tiedon nähtiin ohjaavan toiminnan kehittämistä. Päiväkeskustoiminta tällä hetkellä perustuu valtaosin kokemuksen pohjalta perustuvaan tietoon. Tieteellistä tietoa hankittiin hyvin vähän ja siihen kaivattiin motivointia ja opastusta. Työntekijän kokemuksellinen tieto nähtiin yksilölliseksi käytännön kokemuksesta saaduksi tiedoksi, joka ilmenee kykynä yhdistää eri lähteistä saatua tietoa ja räätälöidä ratkaisut asiakaskohtaisesti.
Kehittämishaasteena näkisin hoitohenkilökunnan tietoisuuden lisäämisen näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Ammatillisen koulutuksen lisäksi keinona näyttöön perustuvan hoitotyön tietoisuuden lisäämiseksi näkisin työyhteisössä tapahtuvan koulutuksen. Tällöin voitaisiin varmistua siitä, että kaikki työyhteisössä työskentelevät työntekijät saavat perusvalmiudet näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttamiseksi omassa työssään. Tärkeää olisi näyttöön perustuvaan hoitotyöhön motivoiva ja sitä tukeva työyhteisö ja hoitotyön johtajuus.
Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimuksen kohderyhmän muodostivat päiväkeskuksen hoitajat ja osastonjohtajat. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla päiväkeskuksien työntekijöitä ja kolmea osastonjohtajaa kevään 2011 aikana. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla pyritään kehittämään hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa kuntouttavaa toimintaa päiväkeskuksissa.
Tulosten mukaan tieteellisen tiedon hyödyntäminen oli myönteistä. Tutkitun tiedon merkitys tiedostettiin ja tieteellisen tiedon nähtiin ohjaavan toiminnan kehittämistä. Päiväkeskustoiminta tällä hetkellä perustuu valtaosin kokemuksen pohjalta perustuvaan tietoon. Tieteellistä tietoa hankittiin hyvin vähän ja siihen kaivattiin motivointia ja opastusta. Työntekijän kokemuksellinen tieto nähtiin yksilölliseksi käytännön kokemuksesta saaduksi tiedoksi, joka ilmenee kykynä yhdistää eri lähteistä saatua tietoa ja räätälöidä ratkaisut asiakaskohtaisesti.
Kehittämishaasteena näkisin hoitohenkilökunnan tietoisuuden lisäämisen näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Ammatillisen koulutuksen lisäksi keinona näyttöön perustuvan hoitotyön tietoisuuden lisäämiseksi näkisin työyhteisössä tapahtuvan koulutuksen. Tällöin voitaisiin varmistua siitä, että kaikki työyhteisössä työskentelevät työntekijät saavat perusvalmiudet näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttamiseksi omassa työssään. Tärkeää olisi näyttöön perustuvaan hoitotyöhön motivoiva ja sitä tukeva työyhteisö ja hoitotyön johtajuus.