Sähköinen huutokauppa osana julkista hankintamenettelyä : Tarjoajan näkökulma
Lindström, Laura (2013)
Lindström, Laura
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613318
Tiivistelmä
Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä tuli voimaan vuoden 2011 lokakuussa. Sen mukaan sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää osana hankintamenettelyä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä sähköinen huutokauppa tarkoittaa sekä mikä merkitys sen käyttämisellä on tarjoajalle hankintaprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkittiin, millaisia haasteita sähköisen huutokaupan käyttäminen voi tuoda tarjoajalle. Työ tehtiin toimeksiantona maa- ja vesirakennusalan yrittäjien ja yritysten etujärjestö Infra ry:lle. Idea opinnäytetyön aiheesta syntyi, kun toimeksiantaja kertoi uuden sähköisen huutokaupan aiheuttaneen keskustelua jäsenyritysten keskuudessa.
Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin lainoppia. Työn teoriaosuus pohjautuu pääsääntöisesti lainsäädäntöön ja lakien esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen. Työssä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Käytännön näkökulmaa opinnäytetyöhön saatiin teemahaastatteluilla. Työn tavoitteena oli, että toimeksiantaja voisi hyödyntää opinnäytetyössä koottua tietoa.
Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan toistuvaa menettelyä, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti. Se toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen. Sähköistä huutokauppaa käytetään osana hankintamenetelmää, joten se ei siis ole itsenäinen hankintamenettely. Sen käyttö tuo tiettyjä velvollisuuksia ja lisätoimia hankintayksikölle ja tarjoajalle hankintaprosessin eri vaiheisiin. Tarjoaja näkee jo hankintailmoituksesta, tullaanko hankintakilpailussa käyttämään sähköistä huutokauppaa. Hankintaprosessin loppuvaiheessa käydään huutokauppa, jonka tulosten perusteella tehdään hankintapäätös. Sähköinen huutokauppa on hankintayksikölle keino säästää hankinnoissa, sillä huutokauppa käydään alenevin huudoin. Mitä alemman tarjouksen tarjoaja joutuu tekemään, sitä vähemmän se saa vastinetta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköinen huutokauppa ei ole vielä menetelmänä kovin tunnettu tarjoajien ja hankintayksiköiden keskuudessa. Osa hankintayksiköistä on kuitenkin ottanut sen jo käyttöönsä. Tarjoajan tulee jo hankintakilpailuun osallistuessaan ottaa huomioon, että hankinnassa tullaan käyttämään sähköistä huutokauppaa. Näin ollen sen on tehtävä alustava tarjous tarkasti ja mietittävä huutokauppavaraa sekä hintaa, joka voidaan huutokaupassa alimmillaan tarjota.
Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin lainoppia. Työn teoriaosuus pohjautuu pääsääntöisesti lainsäädäntöön ja lakien esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen. Työssä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Käytännön näkökulmaa opinnäytetyöhön saatiin teemahaastatteluilla. Työn tavoitteena oli, että toimeksiantaja voisi hyödyntää opinnäytetyössä koottua tietoa.
Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan toistuvaa menettelyä, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti. Se toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen. Sähköistä huutokauppaa käytetään osana hankintamenetelmää, joten se ei siis ole itsenäinen hankintamenettely. Sen käyttö tuo tiettyjä velvollisuuksia ja lisätoimia hankintayksikölle ja tarjoajalle hankintaprosessin eri vaiheisiin. Tarjoaja näkee jo hankintailmoituksesta, tullaanko hankintakilpailussa käyttämään sähköistä huutokauppaa. Hankintaprosessin loppuvaiheessa käydään huutokauppa, jonka tulosten perusteella tehdään hankintapäätös. Sähköinen huutokauppa on hankintayksikölle keino säästää hankinnoissa, sillä huutokauppa käydään alenevin huudoin. Mitä alemman tarjouksen tarjoaja joutuu tekemään, sitä vähemmän se saa vastinetta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköinen huutokauppa ei ole vielä menetelmänä kovin tunnettu tarjoajien ja hankintayksiköiden keskuudessa. Osa hankintayksiköistä on kuitenkin ottanut sen jo käyttöönsä. Tarjoajan tulee jo hankintakilpailuun osallistuessaan ottaa huomioon, että hankinnassa tullaan käyttämään sähköistä huutokauppaa. Näin ollen sen on tehtävä alustava tarjous tarkasti ja mietittävä huutokauppavaraa sekä hintaa, joka voidaan huutokaupassa alimmillaan tarjota.