Sairauspoissaolojen seurantatiedon käyttäminen esimiestyön työvälineenä maa- ja metsätalousministeriössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sairauspoissaolojen seurantatiedon käytön määrää ja luonnetta esimiestyön työvälineenä maa- ja metsätalousministeriössä. Ministeriön vakituiseen henkilöstöön kuuluu noin 350 henkilöä, ja ministeriön organisaatio on käynyt läpi suuria muutoksia lähimenneisyydessä.

Tiedon saamiseksi tekijä käytti kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Ministeriön käytössä olevia toimintamalleja selvittääkseen tekijä haastatteli ministeriön hallinto- ja suunnittelu-osaston henkilöstö- ja hallintoyksikön hallintojohtajaa. Haastattelun lisäksi tutkittiin lukuisia tietolähteitä sairauspoissaoloista yleisesti ja valtionhallinnon sairauspoissaolojen käsittelyyn liittyvistä toimintamalleista.

Haastattelun ja kerätyn tiedon perusteella sairauspoissaolojen hallinta on ministeriössä suhteellisen hyvällä tasolla. Ministeriön esimiehillä on käytössään laaja valikoima työkaluja sairauspoissaolojen ja niistä kerätyn tiedon seurantaan. Ministeriön työtyytyväisyystasot eivät anna syytä huoleen, eikä niiden perusteella ole syytä ryhtyä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin. Sairauspoissaolojen määrät ovat myös yleisesti hyväksyttyjen raja-arvojen sisällä.

Tekijä ehdotti kuitenkin, että ministeriö ja sen esimiehet pyrkivät saavuttamaan entistä parempia tuloksia työtyytyväisyyden kehittämisessä ja ryhtyvät parantamaan yhteistyön laatua ministeriön esimiesten, henkilöstön ja terveydenhuollon palveluntarjoajien välillä. Tekijä ehdotti, että ministeriössä aletaan järjestää erityistä esimieskoulutusta, jonka tavoitteena on kehittää esimiesten ymmärrystä työtyytyväisyyden merkityksestä ja jossa esimiehet saisivat entistä enemmän tietoa ja työkaluja työyhteisöjensä kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to explore the use of sick leave survey data as a management tool in the Ministry of Agriculture and Forestry. The Ministry employs approximately 350 people and the organization has gone through vast changes during recent times.

To discover information on the current operational models in the Ministry the author interviewed the director of administrative affairs in the Human Resources and Administration unit of the Administration and Planning Department. In addition to the interview, various sources of data were explored to gather knowledge on sick leaves in general and specific information related to state offices and their handling of the subject in question.

Based on the interview and gathered information, the basic structure of sick leave management was in relatively good order in the Ministry. The management had a wide variety of tools in their disposal when surveying sick leaves and the data gathered from these absences. Work satisfaction levels showed no cause for immediate concern and the overall amounts of sick leaves were well within acceptable limits.

The author, however, recommends that the Ministry and its management staff strive for even better results with work satisfaction and improving the quality of co-operation between the Ministry’s management, staff and healthcare service providers. The author suggests management training aimed at improving the understanding of the importance of work satisfaction and giving the managers even more tools to further improve the working environment.