Henkilöjuttujen anatomia : tekstilajin elementit Helsingin Sanomien Kuukausiliitteissä 2010-2012
Koskela, Kaari (2013)
Koskela, Kaari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061113775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061113775
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen vuosina 2010-2012 julkaistuja henkilöjuttuja. Työssä tarkastellaan henkilöjuttujen anatomiaa ja tekstin rakenne-elementtejä ja sitä, millaisia merkityksiä rakenteet muodostavat ja kuinka ne vaikuttavat päähenkilön persoonan muodostumiseen.
Hypoteesina oli, että sekä kontekstin että tekstin rakenteiden tarkastelulla on mahdollista erottaa henkilöjutuista sellaisia päädiskursseja, joita eivät määritä päähenkilöiden ammatit, sukupuoli tai esimerkiksi yhteiskunnalliset asemat. Tavoitteena oli osoittaa, että aineiston henkilöjutuissa on havaittavissa kaavamaisuutta ja tekstilajityypillisiä piirteitä.
Aineiston muodostavat 36 kolmen vuoden aikana julkaistua henkilöjuttua. Artikkeleita analysoitiin sekä määrällisen tutkimuksen, vapaan tekstianalyysin että diskurssianalyysin avulla. Tarpeeksi syvälliseen lähestymiseen vaaditaan riittävän perusteellista tutustumista kontekstiin, ja muun muassa siksi työssä on perehdytty aikakauslehden tilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Tutkimuksen artikkeliaineistoa tukevat aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus ja julkaisut.
Tutkimus osoittaa, että teksti todella rakentuu sellaisista osista, joista voidaan erotella päähenkilöä määrittäviä piirteitä. Lisäksi kolme havaittua päädiskurssia peilaavat hyvin niitä yleisiä teemoja, joista lukijat todennäköisesti haluavat lukea vielä vuosienkin päästä. Tekstien aiheisto on laaja, mutta päähenkilöt on helppo kategorisoida vain muutamiin luokkiin ammatillisten lähtökohtiensa perusteella. Yksi työn esittämä oleellinen huomio on, että päähenkilöillä on aina sellaista henkistä tai konkreettista vaikutusvaltaa, joka on jollain tavalla merkityksellistä mahdollisimman suurelle lukijakunnalle.
Hypoteesina oli, että sekä kontekstin että tekstin rakenteiden tarkastelulla on mahdollista erottaa henkilöjutuista sellaisia päädiskursseja, joita eivät määritä päähenkilöiden ammatit, sukupuoli tai esimerkiksi yhteiskunnalliset asemat. Tavoitteena oli osoittaa, että aineiston henkilöjutuissa on havaittavissa kaavamaisuutta ja tekstilajityypillisiä piirteitä.
Aineiston muodostavat 36 kolmen vuoden aikana julkaistua henkilöjuttua. Artikkeleita analysoitiin sekä määrällisen tutkimuksen, vapaan tekstianalyysin että diskurssianalyysin avulla. Tarpeeksi syvälliseen lähestymiseen vaaditaan riittävän perusteellista tutustumista kontekstiin, ja muun muassa siksi työssä on perehdytty aikakauslehden tilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Tutkimuksen artikkeliaineistoa tukevat aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus ja julkaisut.
Tutkimus osoittaa, että teksti todella rakentuu sellaisista osista, joista voidaan erotella päähenkilöä määrittäviä piirteitä. Lisäksi kolme havaittua päädiskurssia peilaavat hyvin niitä yleisiä teemoja, joista lukijat todennäköisesti haluavat lukea vielä vuosienkin päästä. Tekstien aiheisto on laaja, mutta päähenkilöt on helppo kategorisoida vain muutamiin luokkiin ammatillisten lähtökohtiensa perusteella. Yksi työn esittämä oleellinen huomio on, että päähenkilöillä on aina sellaista henkistä tai konkreettista vaikutusvaltaa, joka on jollain tavalla merkityksellistä mahdollisimman suurelle lukijakunnalle.