Mielenterveysasiakkaasta kuntoutujaksi : Palvelutarpeen kartoitus tehostetussa asumispalvelussa

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan ohjausjärjestelmä ja laatusuositukset painottavat asiakkaan oikeuksia saada tarpeiden mukaiset palvelut. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten tehostetussa asumispalvelussa saadaan selvitettyä mielenterveyskuntoutujan palveluntarve? 2. Miten kuntoutujalähtöisyys näkyy palvelutarvekartoituksen tekemisessä? Lisäksi palveluntuottajalle laadittiin menetelmäohje tutkimus- ja arviointijakson sisällöstä, mielenterveyskuntoutujan palvelutarpeiden kartoittamiseksi tehostetussa asumispalvelussa. Opinnäytetyön pääkäsite on palvelutarpeen kartoitus. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruu tehtiin teemahaastattelulla. Haastattelun teemat korostivat asiakaslähtöisyyttä. Haastateltaviksi valittiin seitsemän sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa kahdesta eri organisaatiosta. Haastattelut toteutettiin kahtena erillisenä ryhmähaastatteluna. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Tulosten mukaan tutkimus- ja arviointijakson keskeisiä tekijöitä ovat, 1. Yhteistyö suhteen rakentaminen tutkittavaan ( luotettavuus-tekijä), 2. Tutkimus- ja arviointi-jakso voimaannuttavana ( osallisuus-tekijä) ja 3. Suuntautuminen eteenpäin ( kuntoutumisen tukeminen -tekijä). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mielenterveysasiakkaan palvelutarvekartoitus parhaimmillaan tukee mielenterveysasiakkaan kasvua kuntoutujaksi.

Social and Health Care systems and quality recommendations emphasize the rights of the client to get the services that (s)he needs. The purpose of the study was to answer the following questions: 1. How can one chart and survey the need for service among mental health rehabilitees in enhanced housing services? 2. How can rehabilitee- orientedness be seen in the service need survey? The service provider was also made instructions about the contents of the examination and evaluation period. The main concept of this thesis was the service need survey. This study is a qualitative study, the data collection was carried out using theme interviews. The interview themes emphasized client-orientedness. The target group included 7 experts in the field of social and health care from two different organisations. The material was analysed with content analysis. According to the results key factors of the examination and evaluation period in-clude 1. Cooperation with the client ( reliability factor), 2. The empowering elements of the evaluation period ( participation factor), 3. Focusing on the future ( supporting the rehabilitation- factor). It can be concluded that the service need survey supports the mental health client´s growth into a rehabilitee.