Kouluterveydenhoitajien käsitys koululaisten rokotusten toteutumisesta kouluterveydenhuollossa
Saarelainen, Tuula (2013)
Saarelainen, Tuula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061213961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061213961
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kouluterveydenhoitajien kokemuksia ja kehittämisehdotuksia koululaisten rokotusten toteutumisesta.
Tutkimusaineiston muodostivat viisi (n=5) espoolaista peruskoulun kouluterveydenhoitajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut tehtiin keväällä 2013 viikoilla 7-8. Aineisto analysoitiin laadullisella, induktiivisella sisällön analyysillä.
Neuvolassa annettavat tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotukset (MPR II) olivat toteutuneet hyvin. Suurin osa ensimmäisen luokan tulotarkastukseen tulleista oli rokotettu. Muutamia oli jäänyt rokottamatta, koska he eivät olleet käyneet kuusivuotistarkastuksessa neuvolassa. Kouluterveydenhoitajat olivat rokottaneet heidät kouluuntulotarkastuksessa. Muutama oli jäänyt kokonaan rokottamatta vanhempien ideologian takia. Rokotuskattavuus oli MPR-rokotuksen osalta pysynyt hyvänä.
Espoon kouluterveydenhuollossa aloitettiin kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskätehosterokotus (dtap) lukukaudella 2012–2013 8-9-luokkalaisille, ja ne toteutuivat hyvin. Kouluterveydenhoitajat toteuttivat 9-luokkalaisten dtap-rokotukset joukkorokotuksina. Jatkossa dtap-rokotus annetaan 8-luokkalaisille lääkärintarkastuksen yhteydessä.
Kansalliseen rokotusohjelmaan keväällä 2014 tulevaan papilloomavirusrokotukseen suhtauduttiin ristiriitaisin ajatuksin. Papilloomavirusrokotuksen (HPV) toteutuksen kouluterveydenhuollossa koettiin mahdottomana toteuttaa nykyisillä resursseilla. HPV-rokotus on suunniteltu annettavaksi 11–12-vuotiaille tytöille kansallisen rokotusohjelman mukaan kolmen rokotuksen sarjana. Ensimmäisinä vuosina HPV-rokotteen saavat myös 13–16-vuotiaat tytöt. Näin kouluterveydenhuollon HPV-rokotusten määrä nousee niin suureksi, että ilman lisäresursseja kouluterveydenhoitajat eivät tästä selviä.
Kouluterveydenhoitajien rokotustoiminta on koulussa lisääntynyt. Rokottaminen kuuluu keskeisenä osana kouluterveydenhoitajan työhön ja on terveyden edistämistä.
Tutkimusaineiston muodostivat viisi (n=5) espoolaista peruskoulun kouluterveydenhoitajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut tehtiin keväällä 2013 viikoilla 7-8. Aineisto analysoitiin laadullisella, induktiivisella sisällön analyysillä.
Neuvolassa annettavat tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotukset (MPR II) olivat toteutuneet hyvin. Suurin osa ensimmäisen luokan tulotarkastukseen tulleista oli rokotettu. Muutamia oli jäänyt rokottamatta, koska he eivät olleet käyneet kuusivuotistarkastuksessa neuvolassa. Kouluterveydenhoitajat olivat rokottaneet heidät kouluuntulotarkastuksessa. Muutama oli jäänyt kokonaan rokottamatta vanhempien ideologian takia. Rokotuskattavuus oli MPR-rokotuksen osalta pysynyt hyvänä.
Espoon kouluterveydenhuollossa aloitettiin kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskätehosterokotus (dtap) lukukaudella 2012–2013 8-9-luokkalaisille, ja ne toteutuivat hyvin. Kouluterveydenhoitajat toteuttivat 9-luokkalaisten dtap-rokotukset joukkorokotuksina. Jatkossa dtap-rokotus annetaan 8-luokkalaisille lääkärintarkastuksen yhteydessä.
Kansalliseen rokotusohjelmaan keväällä 2014 tulevaan papilloomavirusrokotukseen suhtauduttiin ristiriitaisin ajatuksin. Papilloomavirusrokotuksen (HPV) toteutuksen kouluterveydenhuollossa koettiin mahdottomana toteuttaa nykyisillä resursseilla. HPV-rokotus on suunniteltu annettavaksi 11–12-vuotiaille tytöille kansallisen rokotusohjelman mukaan kolmen rokotuksen sarjana. Ensimmäisinä vuosina HPV-rokotteen saavat myös 13–16-vuotiaat tytöt. Näin kouluterveydenhuollon HPV-rokotusten määrä nousee niin suureksi, että ilman lisäresursseja kouluterveydenhoitajat eivät tästä selviä.
Kouluterveydenhoitajien rokotustoiminta on koulussa lisääntynyt. Rokottaminen kuuluu keskeisenä osana kouluterveydenhoitajan työhön ja on terveyden edistämistä.