Kouluterveydenhoitajien käsitys koululaisten rokotusten toteutumisesta kouluterveydenhuollossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kouluterveydenhoitajien kokemuksia ja kehittämisehdotuksia koululaisten rokotusten toteutumisesta.

Tutkimusaineiston muodostivat viisi (n=5) espoolaista peruskoulun kouluterveydenhoitajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut tehtiin keväällä 2013 viikoilla 7-8. Aineisto analysoitiin laadullisella, induktiivisella sisällön analyysillä.

Neuvolassa annettavat tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotukset (MPR II) olivat toteutuneet hyvin. Suurin osa ensimmäisen luokan tulotarkastukseen tulleista oli rokotettu. Muutamia oli jäänyt rokottamatta, koska he eivät olleet käyneet kuusivuotistarkastuksessa neuvolassa. Kouluterveydenhoitajat olivat rokottaneet heidät kouluuntulotarkastuksessa. Muutama oli jäänyt kokonaan rokottamatta vanhempien ideologian takia. Rokotuskattavuus oli MPR-rokotuksen osalta pysynyt hyvänä.

Espoon kouluterveydenhuollossa aloitettiin kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskätehosterokotus (dtap) lukukaudella 2012–2013 8-9-luokkalaisille, ja ne toteutuivat hyvin. Kouluterveydenhoitajat toteuttivat 9-luokkalaisten dtap-rokotukset joukkorokotuksina. Jatkossa dtap-rokotus annetaan 8-luokkalaisille lääkärintarkastuksen yhteydessä.

Kansalliseen rokotusohjelmaan keväällä 2014 tulevaan papilloomavirusrokotukseen suhtauduttiin ristiriitaisin ajatuksin. Papilloomavirusrokotuksen (HPV) toteutuksen kouluterveydenhuollossa koettiin mahdottomana toteuttaa nykyisillä resursseilla. HPV-rokotus on suunniteltu annettavaksi 11–12-vuotiaille tytöille kansallisen rokotusohjelman mukaan kolmen rokotuksen sarjana. Ensimmäisinä vuosina HPV-rokotteen saavat myös 13–16-vuotiaat tytöt. Näin kouluterveydenhuollon HPV-rokotusten määrä nousee niin suureksi, että ilman lisäresursseja kouluterveydenhoitajat eivät tästä selviä.

Kouluterveydenhoitajien rokotustoiminta on koulussa lisääntynyt. Rokottaminen kuuluu keskeisenä osana kouluterveydenhoitajan työhön ja on terveyden edistämistä.

The purpose of this study was to describe experiences and development propositions of a school nurse regarding the implementation of school children´s vaccinations. The data consist-ed of five Espoo elementary school nurses. Data collecting method was theme interview. The interviews were carried art individually. The interviews were conducted in the spring 2013 during weeks 7-8. The data were analyzed by using inductive content analysis.

The combined measles, mumps and rubella vaccination (MMR) given by the maternity clinic had been implemented well. The majority of the first-class pupils attending a health inspection had been vaccinated. Few had missed vaccination, because they had not attended prenatal clinic´s inspection for six-year-olds. The school nurses vaccinated these if pupils during their school starting inspection. Some children had not been vaccinated because of the parents' ideology. Vaccination coverage of MMR vaccination was good.

Espoo school health care started vaccinations against diphtheria, tetanus and pertussis booster (DTaP) 2012-2013 for 8 and 9 graders, which was well met. In the future, DTaP is administered to an 8th grader during doctor’s check-up. A school nurse implemented the 9-graders DTaP immunization.

The HPV vaccination is designed to be given to 11 to 12 year old girls in a series of three vaccinations. HPV vaccine is given also to 13-16 year old girls in the beginning. The attitudes towards papillomavirus vaccine, which is included to the national vaccination program in the spring 2014, were conflicting. It was also felt that the implementation is impossible with current resaves. The number of vaccinations becomes so high than the school nurses are not able to carry out all the vaccinations.

The amorist of vaccinations has increased in schools Vaccination belongs to the school nurse´s job and plays an important role in health promotion.