Angiotensiinikonvertaasientsyymi 1 (ACE1) ohutsuolessa : Fluorometrinen menetelmä aktiivisuuden määrittämiseksi
Järvinen, Olavi (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013082814813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013082814813
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan biolääke-tieteen laitoksessa, farmakologian osastossa.
Reniini-angiotensiini -järjestelmä (RAS) säätelee verenpainetta ja elimistön fysiologista tasapainoa monissa eri kudoksissa. Järjestelmän aktivoituminen reniinin, angiotensino-geenin sekä angiotensiinikonvertaasientsyymin 1 (ACE1) kautta verenkierron välityksellä kohdekudoksiin on joutunut viime vuosikymmenten aikana uuteen valoon.
Järjestelmän komponentteja on löytynyt muun muassa ruoansulatuskanavasta, munuaisista, maksasta ja sydämestä. Samalla sen aktivoituminen on osoittautunut oletettua
monimutkaisemmaksi. Järjestelmän säätely kudoksessa riippumattomasti verenkierron kautta tapahtuvasta komponenttien muodostumisesta avaa kysymyksiä sen fysiologisesta merkityksestä ja osallisuudesta sairauksien synnyssä.
Ruoansulatuskanavan RAS on vähän tutkittu paikallinen RAS. Niinpä sen osuus ohutsuolen häiriötiloissa, esimerkiksi ravintoaineiden imeytymistä ja motiliteettia koskevissa, ei ole selvä. Tässä opinnäytetyössä pyritään vahvistamaan aiempien tutkimusten havaintoja ja toisaalta valmistautumaan kliinisten näytteiden ACE1-aktiivisuuden mittaamiseen. Jos ACE1 on kliininen markkeri ohutsuolen häiriötiloissa, tarvitaan luotettava menetelmä sen aktiivisuuden mittaamiseksi.
Opinnäytetyössä käynnistettiin fluoresenssispektrofotometrinen menetelmä ACE1:n aktiivisuuden mittaamiseksi ohutsuolihomogenaateissa. Lisäksi RAS:n keskeisiä komponentteja tutkitaan immunofluoresenssivärjäyksellä ja Western blot -tekniikalla.
Tulokset osoittivat rotan ohutsuolessa olevan ACE1-aktiivisuutta. Aktiivisuus painottui ohutsuolen alkupäähän, duodenumiin ja jejunumiin, joissa aktiivisuus oli merkittävästi korkeampi kuin loppupäässä, ileumissa. Lisäksi havaittiin, että aktiivisuutta oli epiteelin ja lihaskerroksen kesken yksinomaan epiteelissä.
Reniini-angiotensiini -järjestelmä (RAS) säätelee verenpainetta ja elimistön fysiologista tasapainoa monissa eri kudoksissa. Järjestelmän aktivoituminen reniinin, angiotensino-geenin sekä angiotensiinikonvertaasientsyymin 1 (ACE1) kautta verenkierron välityksellä kohdekudoksiin on joutunut viime vuosikymmenten aikana uuteen valoon.
Järjestelmän komponentteja on löytynyt muun muassa ruoansulatuskanavasta, munuaisista, maksasta ja sydämestä. Samalla sen aktivoituminen on osoittautunut oletettua
monimutkaisemmaksi. Järjestelmän säätely kudoksessa riippumattomasti verenkierron kautta tapahtuvasta komponenttien muodostumisesta avaa kysymyksiä sen fysiologisesta merkityksestä ja osallisuudesta sairauksien synnyssä.
Ruoansulatuskanavan RAS on vähän tutkittu paikallinen RAS. Niinpä sen osuus ohutsuolen häiriötiloissa, esimerkiksi ravintoaineiden imeytymistä ja motiliteettia koskevissa, ei ole selvä. Tässä opinnäytetyössä pyritään vahvistamaan aiempien tutkimusten havaintoja ja toisaalta valmistautumaan kliinisten näytteiden ACE1-aktiivisuuden mittaamiseen. Jos ACE1 on kliininen markkeri ohutsuolen häiriötiloissa, tarvitaan luotettava menetelmä sen aktiivisuuden mittaamiseksi.
Opinnäytetyössä käynnistettiin fluoresenssispektrofotometrinen menetelmä ACE1:n aktiivisuuden mittaamiseksi ohutsuolihomogenaateissa. Lisäksi RAS:n keskeisiä komponentteja tutkitaan immunofluoresenssivärjäyksellä ja Western blot -tekniikalla.
Tulokset osoittivat rotan ohutsuolessa olevan ACE1-aktiivisuutta. Aktiivisuus painottui ohutsuolen alkupäähän, duodenumiin ja jejunumiin, joissa aktiivisuus oli merkittävästi korkeampi kuin loppupäässä, ileumissa. Lisäksi havaittiin, että aktiivisuutta oli epiteelin ja lihaskerroksen kesken yksinomaan epiteelissä.

