Iin työikäisten kuntalaisten koettu hyvinvointi : Sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys hyvinvoinnille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Iin kunnan työikäisten kuntalaisten kokemuk¬sia sosiaalisista suhteistaan ja niiden merkityksestä hyvinvoinnilleen. Opinnäytetyössä vastataan seuraaviin tutkimustehtäviin: Iin työikäisten kuntalaisten kokemuksia sosiaalisista suhteistaan ja Iin työikäisten kuntalaisten kokemuksia sosiaalisten suhteidensa merkityksistä hyvinvoinnilleen.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa haastateltavien kokemukset ja niille annetut merkitykset ovat tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistuneet viisi kuntalaista haastateltiin avoimella teemahaastattelulla. Tämän jälkeen haastattelut käsiteltiin eli litteroitiin yhtenäiseen kirjalliseen muotoon ja analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Aineiston analysoinnin pohjana käytettiin sosiaalisen pää¬oman teoriaa, jossa kokemus sosiaalisesta suhteesta on sosiaalisen pääoman lähde ja sosiaalisten suhteiden merkitys hy¬vinvoinnille on sosiaalisen pääoman tuotos.

Aineistosta nousi esiin viisi pääteemaa. Näitä ovat perhe, ystävät (kaverit), naapurit, harrastukset sekä työyhteisö. Opinnäytetyön tulokset tukevat käsitystä siitä, että sosiaalisilla suhteilla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tämä tulee huomioida muun muassa kuntien päätöksenteossa ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa ja niiden toteuttamisessa kuntalaisten syrjäytymisen ennaltaeh¬käisemiseksi.

The purpose of this bachelors thesis is to describe the experiences of social relationships and the meanings of these to the wellbeing of the Ii working population.

This bachelors thesis is a qualitative research, within the experiences and the meanings are the main focus of the research. The interviews consisted of five open thematic interviews. The interviews were transcribed.

The material was classified into five different themes. These themes include family, friends, neighbors, hobbies and the work community. As a result we claim that the different social relation¬ships mentioned above, are sources of social capital, produce wellbeing but can also have a negative impact in some occasions (the output of social capital). This should be taken into account for example in the decision making processes and in the service planning processes and last but not least, to prevent social exclusion.