Osallistumisen ja vaikuttamisen tapaa etsimässä : tarkastelun kohteena Pihlajamäen Kehittämismaraton -toiminta

Abstract

Opinnäytetyö tarkastelee Pihlajamäessä toteutettua asukkaiden lähidemokratiaa vahvistavaa Kehittämismaraton -toimintaa. Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, mitä osallistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä maratontoiminnan aikana nousi esiin ja mitä mahdollisia kehittämisehdotuksia asukkailla oli toiminnan suhteen. Tutkimuskohteen taustailmiönä on kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehityssuuntaukset. Aihetta pohjustetaan kansalaisosallisuuden käsitteistöllä sekä viimeaikaisella lähidemokratiatutkimuksella ja -kokeiluilla.

Opinnäytetyössä hyödynnetään laadullisen tutkimuksen menetelmiä toimintatutkimuksellisessa viitekehyksessä. Aineisto koostuu kehittämismaratoniin osallistuneille tehdystä kyselyaineistosta, joita saatiin 18, kyselyä täydentävästä vertaishaastattelusta (kuusi haastateltavaa) ja havaintomateriaalista. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Kehittämismaraton toiminta aloitettiin syksyllä 2010 ja haastattelu- sekä kyselylomakeaineisto kerättiin keväällä 2011. Aineistoa voidaan pitää toiminnan väliarviointimateriaalina.

Maraton toimintaan osallistuneet asukkaat olivat lähes kaikki osallistuneet aktiivisesti asuinalueellaan. Kyselyn pohjalta selvisi, että asukkaat käyttivät monipuolisesti eri osallistumis- ja vaikuttamiskanavia joko suorasti tai epäsuorasti vaikuttaakseen alueelliseen päätöksentekoon ja palveluihin. Osallistuminen oli kuitenkin pääsääntöisesti ollut yksilöpohjalta toteutettua, ei kollektiivista asioiden eteenpäin viemistä. Maraton toimintaa nähtiin tarpeellisena ja toimivana. Erityisen tyytyväisiä oltiin toiminnan avoimuuteen, rakenteeseen, osallistujien hyvään vuorovaikutukseen ja avoimeen dialogiin sekä aluetyön tukeen. Osallistumista estävinä tekijöinä mainittiin viranomaislähtöinen toiminta ja ajattelu sekä asukkaiden huono kuulluksi tulemisen kokemus. Kehitettävää oli virkamiesten saamisessa mukaan yhteiseen toimintaan.

Opinnäytetyön tulokset tukevat olemassa olevaa tutkimustietoa. Asukasosallisuuden ja lähidemokratian kysymykset nousevat keskeiselle sijalle etenkin nykyisessä kuntaliitoskeskustelussa. On tärkeää löytää toimivat rakenteet ja käytännöt, jolla kansalaiset pääsevät osallistumaan ja lähemmäs päätöksentekoa.

This thesis explored the ”Development Marathon” activities in Pihlajamäki which strengthened the local democracy of the residents. The aim was to collect information on factors promoting and hindering participation, which arose during the Marathon activities and to study practicable development suggestions that the residents had concerning the activities. The development trends of the residents’ participation and influence methods were in the background of the subject. The subject was prefaced with the concepts of citizens empowerment and recent local democracy studies and experimentations.

Qualitative study methods were used in an action research framework. The data were collected by using a questionnaire directed to individuals participating in the Marathon activities(18 answers), complementary peer interviews (six interviewees), and observation material.The data were analysed with qualitative and quantitative methods. The methods of content analysis were used in the analysis of the interview material. The Development Marathon activities started in the autumn of 2010, and the interview and questionnaire data were collected in the spring of 2011. The data could be considered mid-term review material.

Almost all residents participating in the Marathon activities had actively participated in activities in their residential area. The study showed that the resident used various participation and influence channels in a versatile way, either directly or indirectly, to influence local decision-making and services. However, the participation was mainly individual, not collective promoting of issues. The Marathon activities were considered necessary and effective. The residents were especially pleased with the openness of the operation, its structure, good interaction among participants and open dialogue as well as the support of community work. Authority-oriented operation and thinking were mentioned as factors hindering participation along with the residents’ experience of not being really heard. A target for development is to make public servants work collectively with the residents.

The results of the thesis supported the existing research data. Participation and ways of influence and local democracy are central, especially in the ongoing discussions on the consolidation of municipalities. It is important to find functioning structures and routines for the residents to get closer to decision-making and to get involved in it.