Musiikin miksaamisen elementit ja työkalut
Kareinen, Ville (2013)
Kareinen, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091315287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091315287
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli luoda musiikkikappaleelle ammattimaisen ja kaupallisen kuuloinen, musiikkikappaleen tunnelmaa tukeva miksaus pienessä tietokonepohjaisessa kotistudiossa käyttäen hyväksi yleisimpiä miksaustyökaluja ja -tekniikoita.
Miksauksen suunnittelun jälkeen eri ääniraidat tuotiin yksitellen tärkeysjärjestyksessä miksaukseen ja käsiteltiin alustavasti aina ennen seuraavan ääniraidan tuontia. Rummut olivat kappaleen tärkein elementti, joten miksaus aloitettiin niiden käsittelyllä. Prosessointijärjestys jokaisen ääniraidan kohdalla oli seuraava: äänentason asettaminen, panorointi, kompressointi ja taajuuskorjaus, kaiut ja viiveet sekä lopuksi automatisointi. Miksaaminen aloitettiin viimeisestä kertosäkeestä ja edettiin intensiivisyysjärjestyksessä suurimmasta pienimpään osioon. Kun kaikki ääniraidat oli alustavasti miksattu yhteen, hiottiin miksauksesta lopullinen versio.
Musiikkikappaleesta saatiin halutun kuuloinen. Miksaus korostaa ja tukee kappaleen välittämää tunnelmaa tuomalla sen tärkeimmät elementit etualalle. Lisäksi miksaus on kaupallisen kuuloinen, eli se on kolmiulotteinen; mikään ääni ei tule häiritsevästi esille ja kappaleen dynamiikka on hyvin hallinnassa tuhoamatta liialti transientteja.
Pienikokoinen kotistudio soveltuu miksaamiseen, ja ammattimaiseen lopputulokseen päästään kokemuksen, selkeän miksausvision ja referenssikappaleiden avulla. Hyvä miksaus koostuu kuudesta elementistä: voimakkuustasapainosta, taajuusalueesta, leveysvaikutelmasta, syvyysvaikutelmasta, dynamiikasta ja kiinnostavuudesta, ja jokainen näistä elementeistä on tärkeä, kun miksauksesta halutaan ammattimaisen kuuloinen.
Miksauksen suunnittelun jälkeen eri ääniraidat tuotiin yksitellen tärkeysjärjestyksessä miksaukseen ja käsiteltiin alustavasti aina ennen seuraavan ääniraidan tuontia. Rummut olivat kappaleen tärkein elementti, joten miksaus aloitettiin niiden käsittelyllä. Prosessointijärjestys jokaisen ääniraidan kohdalla oli seuraava: äänentason asettaminen, panorointi, kompressointi ja taajuuskorjaus, kaiut ja viiveet sekä lopuksi automatisointi. Miksaaminen aloitettiin viimeisestä kertosäkeestä ja edettiin intensiivisyysjärjestyksessä suurimmasta pienimpään osioon. Kun kaikki ääniraidat oli alustavasti miksattu yhteen, hiottiin miksauksesta lopullinen versio.
Musiikkikappaleesta saatiin halutun kuuloinen. Miksaus korostaa ja tukee kappaleen välittämää tunnelmaa tuomalla sen tärkeimmät elementit etualalle. Lisäksi miksaus on kaupallisen kuuloinen, eli se on kolmiulotteinen; mikään ääni ei tule häiritsevästi esille ja kappaleen dynamiikka on hyvin hallinnassa tuhoamatta liialti transientteja.
Pienikokoinen kotistudio soveltuu miksaamiseen, ja ammattimaiseen lopputulokseen päästään kokemuksen, selkeän miksausvision ja referenssikappaleiden avulla. Hyvä miksaus koostuu kuudesta elementistä: voimakkuustasapainosta, taajuusalueesta, leveysvaikutelmasta, syvyysvaikutelmasta, dynamiikasta ja kiinnostavuudesta, ja jokainen näistä elementeistä on tärkeä, kun miksauksesta halutaan ammattimaisen kuuloinen.