Toimiiko yhteistyö, toteutuuko perhekeskeisyys? : vanhempien kokemuksia neuvolan ja päivähoidon yhteistyöstä laajassa nelivuotistarkastuksessa

Abstract

Opinnäytetyö on osa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön VKK-Metron yhteistyössä Helsingin yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen kanssa toteuttamaa Katse Lapseen -hanketta. Hankkeen (2011–2013) tavoitteena on lapsen hyvinvointitiedon moniammatillinen tuottaminen ja seuraaminen päivähoidon sekä neuvolan yhteistyönä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida laajan nelivuotistarkastuksen toteutumista vanhempien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin kuinka perhekeskeisyys vanhempien kokemuksen mukaan toteutuu laajassa nelivuotistarkastuksessa, jossa on sovellettu Hyve-mallin mukaista tiedonkeruuta sekä mitä hyötyjä ja kehittämisehdotuksia vanhemmat näkevät Hyve-mallissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lasten ja perheiden hyvinvointi- ja terveysperuspalveluiden kehittämiseksi. Aineisto kerättiin haastattelemalla vanhempia (N=6) kahdessa helsinkiläisessä päiväkodissa helmikuussa 2013.

Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Perhekeskeisyyden osalta kävi ilmi, että perheen hyvinvoinnin kartoitus ei korostunut verrattuna aiempiin lapselle tehtyihin tarkastuksiin. Perhekeskeisyyden toteutumista tarkasteltiin osallistumisen ja osallisuuden keinoin. Molempien vanhempien osallistumista tarkastukseen heikensivät molempien vanhempien osallistumista painottavan tiedottamisen riittämättömyys sekä aikataulujen yhteensopimattomuus. Vain puolet perheistä osallistui tarkastukseen kummankin vanhemman voimin. Myös puutteet vanhempien osallisuudessa heikensivät perhekeskeisyyden toteutumista. Osallisuutta määritteli se, kuinka vanhempien oma arvio lapsen kehityksestä oli läsnä tarkastuksen vaiheissa ja kuinka se huomioitiin. Hyve-mallin mukaisen tarkastuksen hyödyiksi koettiin sen kokonaisvaltaisuus, moniammatillisuuden hyödyntäminen sekä pyrkimys havaita lasten mahdolliset kehitysongelmat varhain. Tärkeimmäksi kehittämisehdotukseksi nostettiin yhteenvedon laatiminen läpikäydystä tarkastuksesta. Muita kehittämisehdotuksia olivat: tiedonkulun parantaminen, lapsen kohtaaminen yksilönä, perhelähtöisyyden korostaminen sekä prosessin toimivuuteen liittyvät tekijät.

Laajan nelivuotistarkastuksen tavoitteet eivät vanhempien kokemusten mukaan tiedonkulun ja perhekeskeisyyden osalta täysin täyttyneet. Tarkastuksen vahvuuksina näyttäytyivät pyrkimys kokonaisvaltaiseen lapsen kehityksen arviointiin sekä ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Koko perheen hyvinvoinnin tukeminen sekä Hyve-mallin kehittäminen on tärkeää, joten aihetta olisi tarpeen tutkia laajemmin ja suuremmalla otoksella.

This final project was part of a project called ´Katse lapseen´ (in English, The Child in Focus -program, own translation), which was carried out by the VKK-Metro (The Centre of Excellence on Social Welfare in the Helsinki Metropolitan Area), University of Helsinki and the Helsinki Metropolitan Area of universities of applied sciences. The aim of this project (2011-2013) was to collect and monitor information on the wellbeing of children through a combined effort by kindergartens and child health centres.

The aim of this final project was to evaluate the realization of the extensive physical examination of four-year-old children, focusing on the perspective of the parents by assessing their experiences on how well the family-oriented approach was conducted and what the possible benefits and improvements parents perceived in this new procedure. The data was collected by interviewing parents of four-year-olds (N=6) in two kindergartens in Helsinki, Finland. The interviews were conducted in February 2013.

The material was analyzed using the methods of inductive content analysis. The results showed that the assessment of the well-being of the families was not in fact emphasized. The fulfilment of a family-oriented approach was examined through participation and inclusion. The number of both parents attending the physical examination was small due to the insufficient information on the recommended participation of both parents as well as unsuited timetables. Only in half of the cases, both parents were present during the physical examination. A lack of parents’ inclusion also reduced the realization of a family-oriented approach. Parents’ inclusion was defined by the presence of the parents’ own evaluation of the progress of the child during the various stages of the examination and how the evaluation was acknowledged. According to the results, benefits gained from were its comprehensive nature, exploitation of professionals and aim to detect difficulties at an early stage. The most valued development suggestion was to make a summing-up of the examination. Other development suggestions were improving the communication between child health centers and kindergartens, assessing the child as an individual, emphasizing a family-oriented approach and factors affecting the functionality of the process.

According to parents’ experiences, the goals for communication and family-oriented approach were not fully met in the extensive physical examination. Strengths acknowledged were the aim for a comprehensive evaluation of the child’s development and the early identification of problems. The support of the wellbeing of the family unit as well as the development of the Hyve-program are important and, therefore the subject should be further studied with greater sample.