Pedagogialla on väliä: asiantuntijaosaamisen kehittyminen työelämälähtöisessä Yamk-koulutuksessa

Abstract

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asiantuntijuuteen liittyvän osaamisen kehittymistä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ja terveyden edistämisen koulutusohjelmissa vuosina 2010-2011. Tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaiset tekijät opetuksen toteutuksessa edistivät opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä sekä minkälaisia pedagogiseen toteutukseen liittyviä kehittämistarpeita koulutuksen toteutuksessa ilmeni. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin etnografisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui kahdeksan kuntoutuksen ja kahdeksan terveyden edistämisen opiskelijan joka kuukausi kirjoittamista itsearvioinneista sekä opetuksen toteutuksen arvioinneista. Lisäksi tutkimusaineistona oli opiskelijoiden kahden Learning Cafe –tilaisuuden arviointikeskustelut. Tutkimusaineistoksi muodostui 458 sivua rivivälillä 1,5 aukikirjoitettua tekstiä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysimenetelmällä. Tulokset: Merkittäviä asiantuntijaosaamiseen liittyviä kehittymisen alueita olivat laaja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtäminen ja siihen liittyvä muutososaaminen. Myös epävarmuuden sieto, vuorovaikutus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen kehittyivät. Opiskelijoiden yhteistyö kehittyi yhteistoiminnalliseksi, vuorovaikutteiseksi sekä työelämälähtöiseksi oppimiseksi, jossa toisten osaamiset ja ideat saatiin yhteiseen käyttöön. Reflektio, trialoginen oppiminen, dialogiset menetelmät sekä opiskelijoiden osallisuus opetuksen toteutuksessa edistivät uudenlaisen asiantuntijuuden kehittymistä. Kehittämistarpeina nousivat lähipäivien, projektityöskentelyn ja alustakeskustelujen kehittäminen, palautekeskustelujen ja johtamisopintojen lisääminen sekä yhteisöllisen vastuun selkeyttäminen ja osaamisen markkinointi. Johtopäätökset: Reflektioon perustuva oppimisprosessi sekä yhdessä tapahtuva kollektiivinen oppiminen näyttäytyivät keskeisimpinä asiantuntijaosaamisen edistäjinä. Asiantuntijuuden kehittyminen tapahtui teorian ja tiedon uudenlaisella yhdistämisellä yhteydessä työelämään. Tutkimuksen aikana vahvistui näkemys yhteisöllisen oppimisympäristön välttämättömyydestä. Tulosten hyödyntäminen: Tuloksia voidaan hyödyntää ylemmän ammattikorkeakoulun opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä niiden avulla voidaan muuttaa tarkoituksenmukaisesti toimintakäytäntöjä.

The aim and goal: The aim of this research was to represent what kind of knowledge of expertise the renewed pedagogical execution produced in Oulu University of Applied Sciences Degree programmes in Health Promotion and in Rehabilitation during 2010-2011. This research examined what factors in the implementation of teaching advanced the progression of expertise among students, and what kind of development needs were found. The theoretical framework: This research was implemented as ethnographic case study research. The research material consisted of self-evaluation and learning evaluation, written monthly by eight rehabilitation and eight health promotion students. In addition the material contained two Learning Café evaluation discussions. The research material consists of 458 pages of text with 1.5 line spacing. The material was analysed in content analysis method. The results: Significant areas of development concerned with expertise were broad understanding of social issues and readiness for transformation related to these issues. Toleration of insecurity, interaction as well as know-how of research, development and innovation advanced. The activity of the students evolved into co-operative, interactive and working life oriented learning where the abilities and ideas of group participants were used for common interest. Reflection, trialogical learning, dialogue methods and participation of students in implementing renewed pedagogical execution advanced the development of a new kind of expertise. School days, project work and web-based learning were discovered to need further development. In addition to these, need for development was recognized in increasing the number of feedback discussions, in clarifying the communal responsibilities and in promoting of knowledge. The conclusion: Learning process based on reflection together with collective learning were found as main contributors to promoting expertise. This was attained through combining theory and knowledge in a new way into working life. The necessity of communal learning environment was recognized. Exploitation: The results of this research can be used in planning and implementing teaching at a university of applied sciences, as well as in modifying the procedures related to teaching.