Moottorin esilämmityksen vaikutukset
Rautalin, Jan (2013)
Rautalin, Jan
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100315819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100315819
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää nykyaikaisten polttomoottorien esilämmittämisen vaikutuksia ajoneuvon energiankulutukseen ja pakokaasupäästöihin kylmissä olosuhteissa. Tehtävänä oli vertailla tarjolla olevia esilämmitintyyppejä ja niiden vaikuttavuutta. VTT:n toimeksiannosta tehty tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksenä, asiantuntijahaastatteluina sekä VTT:n ajoneuvolaboratoriossa tehdyin mittauksin.
Kokeellinen osuus jaettiin kahteen vaiheeseen. Aluksi tutkittiin valittujen esilämmittimien toimintaa mittaamalla lämmitysaikaa ja lämpötiloja moottorista eri ulkolämpötiloissa. Toisessa vaiheessa valituille autoille tehtiin standardin mukaiset energiankulutus- ja päästömittaukset (lämpötiloissa 0, –7 ja –20 ˚C) sekä ilman esilämmitystä että esilämmitettynä.
Mittaustulosten perusteella nykyaikaisen polttomoottorin esilämmittäminen säästää jonkin verran polttoainetta ensimmäisen neljän ajokilometrin aikana. Vertailtaessa kylmää (–20 ˚C ja –7 ˚C) ja esilämmitettyä moottoria bensiiniä säästyi keskimäärin n. 5 %, dieseliä n. 11 % ja E85:tä
n. 9 %. Yhdessäkään tämän tutkimuksen tapauksista esilämmityksen tuoma polttoaineen säästö ei kuitenkaan riittänyt kattamaan säästön synnyttämiseen tarvittavan energian kulutusta.
Mittaustulosten perusteella esilämmittämisellä on suotuisa vaikutus kylmäkäynnistystä seuraavien neljän ensimmäisen ajokilometrin aikana tapahtuviin pakokaasupäästöihin. Terveydelle erityisen haitallisena pidettyjen palamattomien hiilivetyjen (HC) päästöt alenivat määrällisesti etenkin bensiiniä ja E85:tä käyttävissä autoissa. Kylmissä lämpötiloissa (–20 ˚C ja –7 ˚C) HC-päästöt alenivat keskimäärin suhteellisesti 56 % (bensiini), 74 % (diesel),
42 % (E85) ja 57 % (hybridi). Leudommassa 0 ˚C:n lämpötilassa tehdyissä mittauksissa HC-päästöt alenivat keskimäärin 33 % (bensiini), 50 % (diesel) ja 42 % (hybridi).
Esilämmityksellä näyttää tutkimustulosten valossa olevan myös partikkelipäästöjä ensimmäisen neljän ajokilomerin aikana merkittävästi alentava vaikutus. Kylmissä lämpötiloissa
(–20 ˚C ja –7˚ C) suorasuihkutteisen bensiinimoottorin PM-päästöt alenivat keskimäärin suhteellisesti 63 % ja 0˚ C:ssa noin 23 %.
Kokeellinen osuus jaettiin kahteen vaiheeseen. Aluksi tutkittiin valittujen esilämmittimien toimintaa mittaamalla lämmitysaikaa ja lämpötiloja moottorista eri ulkolämpötiloissa. Toisessa vaiheessa valituille autoille tehtiin standardin mukaiset energiankulutus- ja päästömittaukset (lämpötiloissa 0, –7 ja –20 ˚C) sekä ilman esilämmitystä että esilämmitettynä.
Mittaustulosten perusteella nykyaikaisen polttomoottorin esilämmittäminen säästää jonkin verran polttoainetta ensimmäisen neljän ajokilometrin aikana. Vertailtaessa kylmää (–20 ˚C ja –7 ˚C) ja esilämmitettyä moottoria bensiiniä säästyi keskimäärin n. 5 %, dieseliä n. 11 % ja E85:tä
n. 9 %. Yhdessäkään tämän tutkimuksen tapauksista esilämmityksen tuoma polttoaineen säästö ei kuitenkaan riittänyt kattamaan säästön synnyttämiseen tarvittavan energian kulutusta.
Mittaustulosten perusteella esilämmittämisellä on suotuisa vaikutus kylmäkäynnistystä seuraavien neljän ensimmäisen ajokilometrin aikana tapahtuviin pakokaasupäästöihin. Terveydelle erityisen haitallisena pidettyjen palamattomien hiilivetyjen (HC) päästöt alenivat määrällisesti etenkin bensiiniä ja E85:tä käyttävissä autoissa. Kylmissä lämpötiloissa (–20 ˚C ja –7 ˚C) HC-päästöt alenivat keskimäärin suhteellisesti 56 % (bensiini), 74 % (diesel),
42 % (E85) ja 57 % (hybridi). Leudommassa 0 ˚C:n lämpötilassa tehdyissä mittauksissa HC-päästöt alenivat keskimäärin 33 % (bensiini), 50 % (diesel) ja 42 % (hybridi).
Esilämmityksellä näyttää tutkimustulosten valossa olevan myös partikkelipäästöjä ensimmäisen neljän ajokilomerin aikana merkittävästi alentava vaikutus. Kylmissä lämpötiloissa
(–20 ˚C ja –7˚ C) suorasuihkutteisen bensiinimoottorin PM-päästöt alenivat keskimäärin suhteellisesti 63 % ja 0˚ C:ssa noin 23 %.