Tasa-arvotilanteen kartoitus ja tasa-arvosuunnitelma yrityksen käyttöön : case-yritys X
Soininen, Noora (2013)
Soininen, Noora
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100415860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100415860
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tasa-arvotilanteen kartoitus sekä tasa-arvosuunnitelman laatiminen yrityksen käyttöön case-yritys X:lle. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä on case-yrityksen tämän hetkinen tasa-arvotilanne ja tuloksien pohjalta luotiin tasa-arvosuunnitelma yrityksen tulevaisuuden tasa-arvotoimia tukemaan. Tutkimus tehtiin, koska case-yritys lähestyi tutkijaa aiheella, ja koska laki velvoittaa yritystä laatimaan koko henkilöstön kattavan tasa-arvosuunnitelman.
Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Laadullinen tutkimus kohdistettiin case-yrityksen kolmelle työntekijälle sekä yrityksen toimitusjohtajalle, ja haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Määrällinen tutkimus puolestaan toteutettiin kyselytutkimuksena, joka annettiin yrityksen kaikille työntekijöille täytettäväksi.
Opinnäytteessä käytettiin kahden menetelmän yhdistelmää, koska haastattelujen otantaryhmä oli suhteellisen pieni, ja kumpaakin tutkimusmenetelmää käyttämällä saatiin syvällisempi ja monipuolisempi kuva kohdeyrityksen tasa-arvotilanteesta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että case-yrityksen tasa-arvotilanne on hyvin perinteinen ja tyypillinen, eli tietyt asiat tasa-arvoon liittyen ovat hienolla mallilla, mutta on asioita, joissa yrityksen on jatkossa tarve pyrkiä kehittymään, ja tärkeää on myös panostaa yrityksen sisäiseen yksilöiden ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa yrityksen hoitavan henkilöstöjohtamistaan suhteellisen mallikkaasti ja nyt esiin nostettujen asioiden avulla yrityksen henkilöstötyö ja tasa-arvotilanne tulee vain kehittymään entistäkin parempaan suuntaan.
Case-yritys ei tahdo tulla mainituksi virallisella nimellään, joten läpi työn case-yritykseen viitataan ”case-yrityksenä”, ”yrityksenä” ja ”kohdeorganisaationa”.
Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Laadullinen tutkimus kohdistettiin case-yrityksen kolmelle työntekijälle sekä yrityksen toimitusjohtajalle, ja haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Määrällinen tutkimus puolestaan toteutettiin kyselytutkimuksena, joka annettiin yrityksen kaikille työntekijöille täytettäväksi.
Opinnäytteessä käytettiin kahden menetelmän yhdistelmää, koska haastattelujen otantaryhmä oli suhteellisen pieni, ja kumpaakin tutkimusmenetelmää käyttämällä saatiin syvällisempi ja monipuolisempi kuva kohdeyrityksen tasa-arvotilanteesta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että case-yrityksen tasa-arvotilanne on hyvin perinteinen ja tyypillinen, eli tietyt asiat tasa-arvoon liittyen ovat hienolla mallilla, mutta on asioita, joissa yrityksen on jatkossa tarve pyrkiä kehittymään, ja tärkeää on myös panostaa yrityksen sisäiseen yksilöiden ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa yrityksen hoitavan henkilöstöjohtamistaan suhteellisen mallikkaasti ja nyt esiin nostettujen asioiden avulla yrityksen henkilöstötyö ja tasa-arvotilanne tulee vain kehittymään entistäkin parempaan suuntaan.
Case-yritys ei tahdo tulla mainituksi virallisella nimellään, joten läpi työn case-yritykseen viitataan ”case-yrityksenä”, ”yrityksenä” ja ”kohdeorganisaationa”.