Toisen asteen opiskelijat ja vähähiilihydraattinen ruokavalio
Koivunen, Niina (2013)
Koivunen, Niina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100715904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100715904
Tiivistelmä
Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää toisen asteen opiskelijoiden kokemuksia vähähiilihydraattisen ruokavalion käytöstä ja suhtautumisesta sitä kohtaan. Tutkimuksessa haluttiin myös saada tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten ruoan valintaan.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Se toteutettiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla sekä Porin lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa. Kysely-lomake sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin SPSS-20,0-tilasto-ohjelman avulla ja sisällön analyysillä. Tutkimukseen osallistui 69 opiskelijaa.
Tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista suurin osa (85,5 %) ei ollut koskaan kokeillut karppaamista. Yli puolet vastaajista (55,1 %) mielsi karppaamisen tarkoittavan hiilihydraattien vähentämistä ruokavaliosta ja 14,5 % mielsi karppaamisen liittyvän laihduttamiseen tai painonhallintaan.
Toisen asteen opiskelijat suhtautuvat karppaamiseen epävarmasti ja lukiolaiset suhtautuvat karppaamisen negatiivisemmin kuin ammatillisen oppilaitoksen oppilaat. Yli puolet lukiolaisista (66,0 %) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista alle kolmannes (30,0 %) ei uskonut karppaamisen olevan suosittua nuorten keskuudessa. Lukiolaisista yli puolet (64,1 %) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista kolmannes (33,3 %) ei uskonut karppausruoan monipuolisuuteen. Lisäksi lukiolaisista yli puolet (61,5 %) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista alle kolmannes (30,0 %) oli eri mieltä karppausruoan sopimisesta kaikenikäisille. Nuorten ruoan valintaan kolme eniten vaikuttavaa tekijää olivat ruoan maku (88,4%), nuorten vanhemmat (72,5 %) ja ruoan ulkonäkö (68,1 %).
Koska karppaaminen ei tämän tutkimuksen perusteella ollut suosittua nuorten keskuudessa, voidaan koulujen ravitsemuskasvatuksessa keskittyä edelleen monipuolisen ruokavalion suosimiseen. Erilaisista ”muotiruokavalioista” on kuitenkin hyvä keskustella oppilaiden kanssa, mutta on huomioitava ruokavalioiden hyödyt ja haitat.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Se toteutettiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla sekä Porin lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa. Kysely-lomake sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin SPSS-20,0-tilasto-ohjelman avulla ja sisällön analyysillä. Tutkimukseen osallistui 69 opiskelijaa.
Tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista suurin osa (85,5 %) ei ollut koskaan kokeillut karppaamista. Yli puolet vastaajista (55,1 %) mielsi karppaamisen tarkoittavan hiilihydraattien vähentämistä ruokavaliosta ja 14,5 % mielsi karppaamisen liittyvän laihduttamiseen tai painonhallintaan.
Toisen asteen opiskelijat suhtautuvat karppaamiseen epävarmasti ja lukiolaiset suhtautuvat karppaamisen negatiivisemmin kuin ammatillisen oppilaitoksen oppilaat. Yli puolet lukiolaisista (66,0 %) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista alle kolmannes (30,0 %) ei uskonut karppaamisen olevan suosittua nuorten keskuudessa. Lukiolaisista yli puolet (64,1 %) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista kolmannes (33,3 %) ei uskonut karppausruoan monipuolisuuteen. Lisäksi lukiolaisista yli puolet (61,5 %) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista alle kolmannes (30,0 %) oli eri mieltä karppausruoan sopimisesta kaikenikäisille. Nuorten ruoan valintaan kolme eniten vaikuttavaa tekijää olivat ruoan maku (88,4%), nuorten vanhemmat (72,5 %) ja ruoan ulkonäkö (68,1 %).
Koska karppaaminen ei tämän tutkimuksen perusteella ollut suosittua nuorten keskuudessa, voidaan koulujen ravitsemuskasvatuksessa keskittyä edelleen monipuolisen ruokavalion suosimiseen. Erilaisista ”muotiruokavalioista” on kuitenkin hyvä keskustella oppilaiden kanssa, mutta on huomioitava ruokavalioiden hyödyt ja haitat.