Kuinka tukea fysioterapia-asiakasta omatoimisessa terapeuttisessa harjoittelussa? : kartoitus motivointikeinoista ja viestintäteknologian käytöstä motivoinnin tukena
Hokajärvi, Anja-Riitta; Meriluoto, Minna; Salimäki-Oinas, Leena (2013)
Hokajärvi, Anja-Riitta
Meriluoto, Minna
Salimäki-Oinas, Leena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100915982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100915982
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa fysioterapeutin keinoja työikäisen asiakkaan motivoimisessa omatoimiseen terapeuttiseen harjoitteluun. Olimme kiinnostuneita myös selvittämään, ovatko fysioterapeutit käyttäneet viestintäteknologiaa harjoittelun tukena ja mitä mahdollisuuksia viestintäteknologia voisi tarjota motivointikeinojen toteuttamiseen. Fysioterapeutin valvonnassa tehtävän terapeuttisen harjoittelun rinnalla korostuu yhä enenevässä määrin omatoimisen terapeuttisen harjoittelun merkitys. Fysioterapeutin keskeinen tehtävä on vaikuttaa ohjauksellaan asiakkaan harjoittelumotivaation syntyyn ja säilymiseen esimerkiksi asiakkaan pystyvyyden tunnetta edistämällä. Haastattelimme työtämme varten terveyspalveluja tuottavassa Diacorissa työskenteleviä fysioterapeutteja. Pyrimme selvittämään, mitä keinoja fysioterapeutit käyttävät työikäisten asiakkaidensa motivoimisessa omatoimiseen terapeuttiseen harjoitteluun ja miten toimiviksi he ovat ne kokeneet. Selvitimme myös heidän kokemuksiaan ja kiinnostustaan koskien viestintäteknologian hyödyntämistä asiakkaan motivoimisessa. Haastattelujen perusteella etenkin fysioterapiaprosessin alussa korostui asiakkaan kuuntelu, tiedon antaminen ja asiakkaan oman motivaation tukeminen. Erityisesti harjoittelua suunniteltaessa panostettiin yksilöllisyyteen: fysioterapeutti selvitti asiakkaalle mieluisan tavan tehdä harjoitteita, huomioi asiakkaan valmiuden ja mahdollisuuden harjoitella sekä pyrki laatimaan asiakaskohtaisesti räätälöidyt harjoitusohjeet. Parhaiten toimiviksi motivointikeinoiksi haastateltavat mainitsivat asiakkaan arkeen siirrettävissä olevat, riittävän vähäiset ja helpot harjoitteet, selkeät ohjeet sekä aidon läsnäolon ja asiakkaan kohtaamisen fysioterapiatilanteessa. Viestintäteknologian hyödyntäminen oli haastateltaville melko vierasta. He suhtautuivat kuitenkin myönteisesti viestintäteknologian käyttöön henkilökohtaisten tapaamisten lisänä. Henkilökohtaisilla tapaamisilla on keskeinen rooli vaikuttavaan fysioterapiaan tähdättäessä. Haastattelujen perusteella syntyi käsitys, että harjoitteluvaikutusten seurantaan ja lisätuen antamiseen ei panostettu riittävästi. Tällä alueella näemmekin nykyaikaisen viestintäteknologian käytölle hyvät edellytykset. Vaikka viestintäteknologiaa ei vielä osata hyödyntää työikäisten omatoimisen harjoittelun tukena, monipuoliset teknologiaratkaisut antavat uskoa fysioterapian ja teknologian yhdistymisestä sekä etäkuntoutuksen käytöstä tulevaisuudessa.