Käytettävyys ohjelmistokehityksessä
Hellinen, Tuomas (2013)
Hellinen, Tuomas
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101316079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101316079
Tiivistelmä
Käytettävyydelle ei ole olemassa yhtä ainoaa määritelmää, mutta siihen liittyy paljon eri tekijöitä, kuten visuaalisuus, estetiikka, ymmärrettävyys, vaivattomuus ja kattavuus. Visuaalisuuteen ja este-tiikkaan vaikuttavat puolestaan muun muassa värien ja fonttien valinta sekä sijoittelu. Näihin asioihin vaikuttavat myös ihmissilmän erotuskyky sekä erityisryhmien, kuten punavihersokeiden huomioimi-nen.
Käytettävyyteen liittyen on olemassa myös ISO-standardi, jonka kriteereinä ovat tuloksellisuus, te-hokkuus ja käyttäjätyytyväisyys. Ehkä käytetympiä ohjeistuksia ovat kuitenkin niin kutsutut heuristii-kat, jotka ovat listoja säännöistä ja ohjeista, joita käyttöliittymän tulisi noudattaa jotta se olisi käytet-tävyydeltään hyvä. Ehkä kuuluisin heuristiikoista on Nielsenin kymmenenkohtainen lista, jonka mu-kaan ohjelmiston ja käyttäjän vuorovaikutuksen tulee tapahtua käyttäjän kielellä, luonnollisesti ja yksinkertaisesti. Lisäksi Nielsenin listan mukaan on tärkeää, että esim. oikopolut, poistumistiet ja virheilmoitukset ovat loogisia, eikä käyttäjän muistia kuormiteta.
Tässä opinnäytetyössä suoritettiin haastattelututkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, ovatko lop-pukäyttäjät samaa mieltä käytettävyydestä ja visuaalisuudesta kuin mitä kirjallisuudessa esitetyt kriteerit ovat. Haastattelun perusteella voidaan kirjallisuudessa esitettyjä ohjeita pitää hyödyllisinä ohjenuorina uutta ohjelmistoa suunniteltaessa. Haastattelun perusteella ilmeni, että on myös tärkeää kuunnella loppukäyttäjän mielipidettä ohjelmiston suunnitteluvaiheessa, sillä käyttäjiltä saattaa saada hyviä ehdotuksia ohjelman visuaalisuuteen ja käytettävyyteen liittyen.
Käytettävyyteen liittyen on olemassa myös ISO-standardi, jonka kriteereinä ovat tuloksellisuus, te-hokkuus ja käyttäjätyytyväisyys. Ehkä käytetympiä ohjeistuksia ovat kuitenkin niin kutsutut heuristii-kat, jotka ovat listoja säännöistä ja ohjeista, joita käyttöliittymän tulisi noudattaa jotta se olisi käytet-tävyydeltään hyvä. Ehkä kuuluisin heuristiikoista on Nielsenin kymmenenkohtainen lista, jonka mu-kaan ohjelmiston ja käyttäjän vuorovaikutuksen tulee tapahtua käyttäjän kielellä, luonnollisesti ja yksinkertaisesti. Lisäksi Nielsenin listan mukaan on tärkeää, että esim. oikopolut, poistumistiet ja virheilmoitukset ovat loogisia, eikä käyttäjän muistia kuormiteta.
Tässä opinnäytetyössä suoritettiin haastattelututkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, ovatko lop-pukäyttäjät samaa mieltä käytettävyydestä ja visuaalisuudesta kuin mitä kirjallisuudessa esitetyt kriteerit ovat. Haastattelun perusteella voidaan kirjallisuudessa esitettyjä ohjeita pitää hyödyllisinä ohjenuorina uutta ohjelmistoa suunniteltaessa. Haastattelun perusteella ilmeni, että on myös tärkeää kuunnella loppukäyttäjän mielipidettä ohjelmiston suunnitteluvaiheessa, sillä käyttäjiltä saattaa saada hyviä ehdotuksia ohjelman visuaalisuuteen ja käytettävyyteen liittyen.