Tuulettuvan alapohjan saneeraus
Laukkanen, Mika (2013)
Laukkanen, Mika
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101216075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101216075
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli esitellä vaihtoehtoinen tapa tehdä tuulettuvan alapohjan saneeraus. Työn tavoitteena oli esittää käytetyt työmenetelmät ja työvaiheet. Samalla työn tarkoitus oli selvittää alapohjarakenne, joka on energiatehokkaampi ja ehkäisee sisäilmaongelmia. Vanhojen tuulettuvien alapohjarakenteiden ongelmana on yleensä kylmyys, vetoisuus ja muut sisäilmaongelmat. Näihin voi myös liittyä kosteus - ja hajuongelmia, jotka pääsevät sisäilmaan kellaritiloista. Tuulettuvassa alapohjassa on otolliset kasvuolosuhteet lahottaja- ja homesienille. Tästä syystä johtuen ongelmat tuulettuvassa alapohjassa ovat yleisiä.
Taloyhtiön kuntokartoituksessa selvisi, että sisäilmaongelmat johtuivat liian pienestä ilmatilasta alapohjassa, pienistä ilmanvaihtoventtiileistä ja niiden vähäisestä määrästä, rakennusjätteistä ja muottilaudoituksista, jotka olivat jääneet poistamatta rakennusvaiheessa. Ongelmat oli mahdollista korjata lisäämällä ilmanvaihtoa ja poistamalla orgaaniset jätteet sekä lisäämällä sepeli tai kevytsora ryömintätilaan. Lisäksi maanpinta tuli muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi.
Opinnäytetyössä tehtiin alapohja saneeraus normaalista poiketen alakautta. Tällä menetelmällä pyrittiin minimoimaan asukkaille syntyvät taloudelliset haitat. Samalla asunto oli asukkaan käytössä koko saneerauksen ajan eikä tilapäiselle asunnolle ollut tarvetta. Menetelmän sopivuutta arvioitiin asiakastyytyväisyyskyselyllä. Hieman yli puolet vastaajista oli kokenut asunnoissa sisäilmaongelmia ennen alapohjasaneerausta. Lähes saman verran vastaajista koki, että sisäilmaongelmat olivat poistuneet alapohjasaneerauksen jälkeen. Lähes puolet vastaajista oli myös tyytyväisiä työn laatuun, työn aikaiseen tiedottamiseen, työmaan siisteyteen ja asukkaiden tarpeiden huomiointiin.
Taloyhtiön kuntokartoituksessa selvisi, että sisäilmaongelmat johtuivat liian pienestä ilmatilasta alapohjassa, pienistä ilmanvaihtoventtiileistä ja niiden vähäisestä määrästä, rakennusjätteistä ja muottilaudoituksista, jotka olivat jääneet poistamatta rakennusvaiheessa. Ongelmat oli mahdollista korjata lisäämällä ilmanvaihtoa ja poistamalla orgaaniset jätteet sekä lisäämällä sepeli tai kevytsora ryömintätilaan. Lisäksi maanpinta tuli muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi.
Opinnäytetyössä tehtiin alapohja saneeraus normaalista poiketen alakautta. Tällä menetelmällä pyrittiin minimoimaan asukkaille syntyvät taloudelliset haitat. Samalla asunto oli asukkaan käytössä koko saneerauksen ajan eikä tilapäiselle asunnolle ollut tarvetta. Menetelmän sopivuutta arvioitiin asiakastyytyväisyyskyselyllä. Hieman yli puolet vastaajista oli kokenut asunnoissa sisäilmaongelmia ennen alapohjasaneerausta. Lähes saman verran vastaajista koki, että sisäilmaongelmat olivat poistuneet alapohjasaneerauksen jälkeen. Lähes puolet vastaajista oli myös tyytyväisiä työn laatuun, työn aikaiseen tiedottamiseen, työmaan siisteyteen ja asukkaiden tarpeiden huomiointiin.