Ilmalämpöpumpun ohjauskortin kehittäminen Linux-alustalle
Byckling, Vladimir (2013)
Byckling, Vladimir
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100915953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100915953
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoite oli suunnitella ja toteuttaa prototyyppi ohjainkortista, jota voitaisiin käyttää Mitsubishi MSZ-GE25VA -merkkisen ilmalämpöpumpun säätöön ja etäohjaukseen. Työn kohteena olevan ilmalämpöpumpun ohjaus tapahtui infrapunavaloa lähettävällä kau-kosäätimellä ja tämä ratkaisu haluttiin laajentaa osaksi sulautettua järjestelmää, jonka tar-koitus on tarjota etähallinta- sekä muita automatisoituja toimintoja.
Kehitystyön lähtökohdaksi valittiin sulautettu Linux-pohjainen tietokonekortti, johon ohjain-kortti tultaisiin liittämään. Ohjainkortin toteutukseen asetettiin ehtoja, joissa pyrittiin säilyt-tämään ohjainkortin järjestelmäriippumattomuus ja esteettömyys. Toteutuksen ehdoilla pyrittiin takaamaan ohjainkortin uudelleenkäytettävyys muissa alustoissa ja vaivaton lop-pusijoittelu ohjaimena.
Ohjainkortin kehitys aloitettiin kartoittamalla järjestelmän kohdeympäristöä, johon valittiin tietokonekortiksi Raspberry PI Arch Linux -käyttöjärjestelmällä sekä asetettiin lähtökohdat ohjainkortin kehitykselle. Ohjainkortin kehityksen tueksi työn teoriaosuudessa käsiteltiin aiheet RS-232-standardista, SPI-protokollasta, optisesta tiedonsiirrosta sekä Linux-laiteajureista.
Lopputuloksena ohjainkortin kehitykselle aikaansaatiin ohjainkortin prototyyppi, jolla pystyt-tiin osoittamaan prototyypin perustoiminta. Täysin toimintavalmista laitetta ei toteutettu, mutta kehitystyön tulos asetti pohjan ohjainkortin jatkokehitystyölle.
Kehitystyön lähtökohdaksi valittiin sulautettu Linux-pohjainen tietokonekortti, johon ohjain-kortti tultaisiin liittämään. Ohjainkortin toteutukseen asetettiin ehtoja, joissa pyrittiin säilyt-tämään ohjainkortin järjestelmäriippumattomuus ja esteettömyys. Toteutuksen ehdoilla pyrittiin takaamaan ohjainkortin uudelleenkäytettävyys muissa alustoissa ja vaivaton lop-pusijoittelu ohjaimena.
Ohjainkortin kehitys aloitettiin kartoittamalla järjestelmän kohdeympäristöä, johon valittiin tietokonekortiksi Raspberry PI Arch Linux -käyttöjärjestelmällä sekä asetettiin lähtökohdat ohjainkortin kehitykselle. Ohjainkortin kehityksen tueksi työn teoriaosuudessa käsiteltiin aiheet RS-232-standardista, SPI-protokollasta, optisesta tiedonsiirrosta sekä Linux-laiteajureista.
Lopputuloksena ohjainkortin kehitykselle aikaansaatiin ohjainkortin prototyyppi, jolla pystyt-tiin osoittamaan prototyypin perustoiminta. Täysin toimintavalmista laitetta ei toteutettu, mutta kehitystyön tulos asetti pohjan ohjainkortin jatkokehitystyölle.
