Ikäihmiset ja kaatumisvaara : Pelkkä pelko vai todellinen uhka?
Sarajärvi, Aija (2013)
Sarajärvi, Aija
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102816347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102816347
Tiivistelmä
Ikääntyneiden kaatumistapaturmia sattuu vuosittain noin 100 000 kappaletta, mitkä johtavat erinäisiin vammoihin. Kaatuminen on ikääntyneiden yleisin tapaturmamuoto ja yleisin kuolemaan johtava tekijä. Tämä tutkimus lähti liikkeelle Caritas-Säätiön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun käynnistämästä yhteistyöstä Eheä Elämän Ehtoo -hankkeen tiimoilta. Hankeen tarkoituksena on tuottaa vanhustyöhön innovatiivisia, vanhuksen elämänlaatua ja selviytymistä parantavia toimintamalleja.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta kaatumista Caritas-Säätiön kotihoidon asukkailla on ollut kuluneen 12 kuukauden aikana, kuinka paljon asukkaat tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa, minkälainen asukkaiden fyysinen toimintakyky on ja kuinka paljon kaatuminen huolestuttaa heitä arkipäivän toiminnoissa. Tutkimuksen on tarkoitus toimia pohjatyönä Caritas-Säätiön kaatumistapaturmien toimintamallin kehittämiselle.
Tutkimuksessa tietoa kerättiin kahdeksalta kotihoidon asukkaalta tekemällä kolme kaatumisvaaraa arvioivaa testiä. Nämä testit ovat Lyhyt kaatumisvaaran arviointi (FROP-Com Screen), Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (SPPB) sekä Kaatumispelkokysely (FES-I-FIN).
Tutkimuksessa todettiin, että tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat kaatuneet kuluneen 12 kuukauden aikana keskimäärin 1,88 kertaa. Kolme heistä oli kaatunut kolme kertaa tai useammin. Avun tarve päivittäisissä toiminnoissa ei ollut selkeästi yhteydessä kaatumistapaturmien lukumäärään. Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö osoitti, että asukkailla oli erittäin suuri vaara fyysisen suorituskyvyn heikkenemiselle. Kaatumispelkokysely osoitti, että osa asukkaista pelkäsi kaatumisia hyvin paljon, toiset eivät taas juuri lainkaan. Useat kaatumiskerrat eivät välttämättä saaneet asukkaita pelkäämään kaatumisia. Tämän vuoksi onkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kaatumistapaturmien syntyyn.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta kaatumista Caritas-Säätiön kotihoidon asukkailla on ollut kuluneen 12 kuukauden aikana, kuinka paljon asukkaat tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa, minkälainen asukkaiden fyysinen toimintakyky on ja kuinka paljon kaatuminen huolestuttaa heitä arkipäivän toiminnoissa. Tutkimuksen on tarkoitus toimia pohjatyönä Caritas-Säätiön kaatumistapaturmien toimintamallin kehittämiselle.
Tutkimuksessa tietoa kerättiin kahdeksalta kotihoidon asukkaalta tekemällä kolme kaatumisvaaraa arvioivaa testiä. Nämä testit ovat Lyhyt kaatumisvaaran arviointi (FROP-Com Screen), Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (SPPB) sekä Kaatumispelkokysely (FES-I-FIN).
Tutkimuksessa todettiin, että tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat kaatuneet kuluneen 12 kuukauden aikana keskimäärin 1,88 kertaa. Kolme heistä oli kaatunut kolme kertaa tai useammin. Avun tarve päivittäisissä toiminnoissa ei ollut selkeästi yhteydessä kaatumistapaturmien lukumäärään. Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö osoitti, että asukkailla oli erittäin suuri vaara fyysisen suorituskyvyn heikkenemiselle. Kaatumispelkokysely osoitti, että osa asukkaista pelkäsi kaatumisia hyvin paljon, toiset eivät taas juuri lainkaan. Useat kaatumiskerrat eivät välttämättä saaneet asukkaita pelkäämään kaatumisia. Tämän vuoksi onkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kaatumistapaturmien syntyyn.