Aineettomien oikeuksien esittäminen tilinpäätöksessä IFRS-standardien ja suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaan : Eri normistojen vaikutus tilintarkastukseen

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään aineettomien oikeuksien käsittelyä tilinpäätöksessä suomalaisen ja kansainvälisen tilinpäätösnormiston mukaan. Siinä keskitytään erityisesti sisäisesti aikaansaatuihin aineettomiin hyödykkeisiin, niiden esittämiseen tilinpäätöksessä ja kyseisen tase-erän tilintarkastukseen. Keskeisimmiksi eroiksi tilinpäätösnormistojen välillä havaittiin säätelyn määrä ja yksityiskohtaisuus. Suomalaisen tilinpäätösnormiston ohjeet ja käytännöt antavat tilinpäätöksen laatijalle suuremman vapauden erilaisten laskentamenetelmien käytössä. Kansainvälinen tilinpäätösnormisto taas määrittelee yksityiskohtaisemmin käytössä olevat menetelmät. Tutkimuksen alussa selvitetään tilinpäätöskäytäntöjen eroavaisuuksia sisäisesti aikaansaatujen aineettomien hyödykkeiden esittämisessä tilinpäätöksessä. Tutkimuksen toisessa osiossa selvitetään sisäisesti aikaansaatujen aineettomien hyödykkeiden tase-erän tilintarkastusta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kansainvälinen tilinpäätösnormisto pyrkii säätelemään tilinpäätöskäytäntöjä huomattavasti yksityiskohtaisemmalla tasolla kuin suomalainen tilinpäätösnormisto. Tilintarkastuksen näkökulmasta tämä vaatii erilaista lähestymistapaa asiaan. Kansainvälisen tilinpäätösnormiston mukaan laaditun tilinpäätöksen tilintarkastajalta vaaditaan yksityiskohtaista tietämystä säädöksistä. Suomalaisen normiston mukaan laaditussa taas vaaditaan laajempaa näkemystä tilintarkastuksen kohteena olevasta yrityksestä, koska suomalainen normisto ei ohjaa samalla tarkkuudella tilinpäätöksen laatijaa kuin kansainvälinen tilinpäätösnormisto.

This study investigates intangible assets in Finnish and international financial reporting standards focusing specifi-cally on internally generated intangible assets, their presentation in financial statement and how they are audited. The key difference found in this study was the amount and detail of regulations. The Finnish accounting standards allow more flexibility when choosing the accounting methods, while the international financial reporting standards define the methods in more detail. The study begins by clarifying the differences between the presentation of internally generated intangible assets in financial reporting standards. The second part of the study investigates the auditing process of internally generated intangible assets. The findings of this study are that while the international financial reporting standards strive to regulate financial reporting in more detail, the Finnish accounting standards are less specific in many aspects. In auditing this repre-sents itself as a different approach to the auditing. In the concept of international financial reporting standards, the auditor must have detailed knowledge of the standards while in the scope of the Finnish accounting standards a wider view on the client is required. This is due to the fact that the Finnish accounting standards do not guide the financial reporter in such detail as its international counterpart.