Hoitotyön rakenteisen sähköisen kirjaamisen kehittäminen Domacare-asiakastietojärjestelmässä : Kuharannan palvelukeskuksessa yhdessä henkilöstön kanssa
Ruotsalainen, Kirsi (2013)
Ruotsalainen, Kirsi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102916400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102916400
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sähköisen rakenteisen kirjaamisen malli Kuharannan palvelukeskukseen DomaCare-asiakastietojärjestelmään. Sähköisen rakenteisen kirjaamisen mallin tavoitteena oli kirjaamisen päällekkäisyyksien vähentäminen, hoitotyön näkyvyyden ja laadun parantaminen, potilaiden ja henkilökunnan oikeusturvan parantaminen, rakenteellisen ja sisällöllisen kirjaamisen yhtenäistäminen ja hoitotyön käytäntöjen yhtenäistäminen, hoitotyön tietovarastojen muodostuminen, toimintamuutosten mahdollistumisen paraneminen esim. raporttikäytäntöjen muutokset, hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden parantuminen sekä hoitotyön tiedon vertailtavuuden mahdollistuminen, benchmarking.
Opinnäytetyö on toimintatutkimus, jonka toteutin kehittämistehtävänä. Käytin oppimismenetelmänä kognitiivista oppimisnäkemystä. Keräsin materiaali sähköisestä rakenteisesta kirjaamisesta. Pidin oppitunteja henkilöstölle henkilökunta-kokousten yhteydessä viisi kertaa. Jokaisen opetuskerran pituus oli 45 – 60 minuuttia. Näiden aikana oli mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin. Tulostin powerpointdiat kansioon kaikkien luettavaksi, sillä jokaisen ei ollut mahdollisuus osallistua kaikkiin opetustuokioihin. Viimeisellä opetuskerralla kävimme hoitotyön tarve- ja toimintoluokat lävitse tarkemmin. Päätimme, että omassa kirjaamisohjelmassamme käyttäisimme kaksiportaista mallia, jossa hoitotyön tarveluokan valittua, avautuu ”laatikko” johon kirjataan, miten tarpeeseen on vastattu.
Tämän jälkeen pidimme tiimeittäin (kolme tiimiä) ryhmätyötunnit joissa ryhmät tekivät hoitotyön tarveluokitukset omaa työtään ajatellen. Kun ryhmätyöt oli tehty, tutkija yhdisti ryhmien aikaansaannokset ja teki hoitotyön tarveluokituksista taulukon. Tutkija esitteli taulukon henkilökuntakokouksessa ja teki pyydetyt muutokset vielä siihen. Hän laittoi taulukon Invianille, joka teki tutkijan käyttöön kokeiluversion. Kun tuo versio oli valmis, tutkija aloitti henkilökohtaiset ohjauskerrat. Ohjattavia oli 33 ja jokaista kertaa oli varattu 30 – 45 minuuttia. Näissä tuokioissa tuli paljon keskustelua ja muu-tamia muutosehdotuksia. Kun kaikki ohjauskerrat oli pidetty, tutkija teki vielä pyydetyt muutokset kirjaamisalustaan. Elokuussa 2013 uudet rakenteisuuden luokat otettiin käyttöön Kuharannassa DomaCare-asiakastietojärjestelmässä.
Kehittämistehtävän tarkoitus toteutui ja tavoitteisiin päästiin monen tavoitteen osalta. Osa tavoitteista on saavutettavis-sa vasta kuukausien kuluttua kun kirjaamista on tehty ja niiden sisältöä voi tarkastella.
Olemme työyhteisössäni huomanneet ja muutaman asian, joita haluamme vielä muuttaa asiakasitietojärjestelmässä. Nämä muutokset kohdistuvat ns. välilehtien muokkaamiseen kirjaamisalustassa. Nämä asiat pyydämme muuttamaan sen jälkeen kun olemme päässeet hyvin rakenteiseen kirjaamiseen sisään. Muutoksien ajankohta voisi olla keväällä 2014.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla työntekijöiden kokemusten kuvaaminen sähköisen rakenteisen kirjaamismallin käyttöönotosta sekä sen käytöstä.
Opinnäytetyö on toimintatutkimus, jonka toteutin kehittämistehtävänä. Käytin oppimismenetelmänä kognitiivista oppimisnäkemystä. Keräsin materiaali sähköisestä rakenteisesta kirjaamisesta. Pidin oppitunteja henkilöstölle henkilökunta-kokousten yhteydessä viisi kertaa. Jokaisen opetuskerran pituus oli 45 – 60 minuuttia. Näiden aikana oli mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin. Tulostin powerpointdiat kansioon kaikkien luettavaksi, sillä jokaisen ei ollut mahdollisuus osallistua kaikkiin opetustuokioihin. Viimeisellä opetuskerralla kävimme hoitotyön tarve- ja toimintoluokat lävitse tarkemmin. Päätimme, että omassa kirjaamisohjelmassamme käyttäisimme kaksiportaista mallia, jossa hoitotyön tarveluokan valittua, avautuu ”laatikko” johon kirjataan, miten tarpeeseen on vastattu.
Tämän jälkeen pidimme tiimeittäin (kolme tiimiä) ryhmätyötunnit joissa ryhmät tekivät hoitotyön tarveluokitukset omaa työtään ajatellen. Kun ryhmätyöt oli tehty, tutkija yhdisti ryhmien aikaansaannokset ja teki hoitotyön tarveluokituksista taulukon. Tutkija esitteli taulukon henkilökuntakokouksessa ja teki pyydetyt muutokset vielä siihen. Hän laittoi taulukon Invianille, joka teki tutkijan käyttöön kokeiluversion. Kun tuo versio oli valmis, tutkija aloitti henkilökohtaiset ohjauskerrat. Ohjattavia oli 33 ja jokaista kertaa oli varattu 30 – 45 minuuttia. Näissä tuokioissa tuli paljon keskustelua ja muu-tamia muutosehdotuksia. Kun kaikki ohjauskerrat oli pidetty, tutkija teki vielä pyydetyt muutokset kirjaamisalustaan. Elokuussa 2013 uudet rakenteisuuden luokat otettiin käyttöön Kuharannassa DomaCare-asiakastietojärjestelmässä.
Kehittämistehtävän tarkoitus toteutui ja tavoitteisiin päästiin monen tavoitteen osalta. Osa tavoitteista on saavutettavis-sa vasta kuukausien kuluttua kun kirjaamista on tehty ja niiden sisältöä voi tarkastella.
Olemme työyhteisössäni huomanneet ja muutaman asian, joita haluamme vielä muuttaa asiakasitietojärjestelmässä. Nämä muutokset kohdistuvat ns. välilehtien muokkaamiseen kirjaamisalustassa. Nämä asiat pyydämme muuttamaan sen jälkeen kun olemme päässeet hyvin rakenteiseen kirjaamiseen sisään. Muutoksien ajankohta voisi olla keväällä 2014.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla työntekijöiden kokemusten kuvaaminen sähköisen rakenteisen kirjaamismallin käyttöönotosta sekä sen käytöstä.