Suomen kansalaisuuden määräytyminen ja viranomaisyhteistyö

Abstract

Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen, mutta mitä kansalaisuus oikeastaan on ja kuinka sen voi saada? Tässä työssä avataan kansalaisuuden käsitettä ja tarkastellaan, kuinka Suomen kansalaisuuden voi saada syntyperäisesti. Lisäksi selvitetään viimeisimpiä kansalaisuuslakiin tehtyjä muutoksia Suomen kansalaisuuden takaisin saamiseen liittyen.

Työn toimeksiantaja on Suomen Tukholman suurlähetystö. Työn tavoitteena on selvittää viranomaisyhteistyön toimivuutta kansalaisuusasioihin ja väestörekisteröintiin liittyen. Suomen viranomaisista tarkasteltavina ovat edustuston lisäksi maistraatti ja Maahanmuuttovirasto sekä Ruotsin viranomaisista Skatteverket. Suurlähetystön kannalta olennaista on myös selvittää kaksoiskansalaisten oikeuksien toteutumista viranomaistoiminnassa.

Työn keskeisimpiä lähteitä ovat lainsäädäntö, lain esityöt, kansainväliset sopimukset sekä kansalaisuutta käsittelevä kirjallisuus ja viranomaisten verkkosivut. Tutkimuksessa on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää sekä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Käytännön näkökulmaa työhön tuovat kaksi viranomaishaastattelua sekä yksi sähköpostikysely.

Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan todeta kansalaisuuden ilmiönä olevan niin monitahoinen, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää, sillä se koostuu aina myös subjektiivisesta kokemuksesta. Kansalaisuuden merkitys vaihtelee yksilökohtaisesti. Ulkosuomalaisille Suomen kansalaisuus on identiteetin kriteeri, kun Suomessa asuville se voi olla itsestäänselvyys. Entisillä Suomen kansalaisilla on mahdollisuus saada Suomen kansalaisuutensa takaisin vuoden 2011 lakimuutoksen myötä. Menettely kansalaisuuden takaisin saamisessa on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi.

Viranomaisyhteistyön tarkastelussa tuli ilmi, että Ruotsin ja Suomen tavat rekisteröidä väestötietoja poikkeavat toisistaan merkittävästi kaksoiskansalaisten osalta. Tämä ero rekisteröintitavoissa aiheuttaa tietokatkoksen viranomaisten välillä, mikä voi johtaa siihen, että Ruotsissa asuvien kaksoiskansalaisten oikeudet eivät toteudu.

Suomen viranomaiset ovat siirtymässä sähköiseen asiointiin perinteisen asiakirjojen postittamisen sijaan, mikä nopeuttaa toimintaa. Suoranaisia kehityskohtia Suomen viranomaisten toiminnasta ei saatu, mutta viranomaisten käsitykset toiminnan virheettömyydestä vaihtelivat suuresti.

We all have a right to citizenship but what exactly citizenship means and how one can be naturalized. This thesis will open up the concept of citizenship, and the basis of how to get Finnish citizenship by birth. The latest changes in Finnish Nationality Act about the declaration process through which a former Finnish citizen may regain the Finnish citizenship will also be determined.

The assigner of this thesis is the Embassy of Finland in Stockholm. The objective is to establish administrative authoritative cooperation in matters of nationality and registration of population. Apart from the embassy other competent authorities in this study are Local Registration Office and Finnish Immigration Service as well as the national tax authority, Skatteverket, in Sweden. From the embassy’s viewpoint it is important to find out if rights of people with multiple nationality are respected.

The theoretical background consists of the law in force. Other essential sources are preliminary works of law, international treaties, literature on citizenship and authorities’ websites. Both juridical and qualitative research methods have been used in this thesis. Two authority interviews and one e-mail inquiry represent the practical point of view in this study.

According to the results citizenship as a phenomenon appears to be so vast that it cannot be explained comprehensively because it is always partly a subjective experience. Citizenship means different things to different people. For those who live away from their homeland, citizenship can be criterion for personal identity. On the other hand, people who live in their homeland can take citizenship for granted. An advantage of the changes in Finnish Nationality Act in 2011 is that a former Finnish citizen may acquire Finnish citizenship through the declaration process.

The Finnish authorities are about to change over to an electronic systems instead of mailing which will speed up the process. Direct development targets were not discovered, but views of the accuracy of actions varied a lot between the interviewed authorities. The registration systems in Finland and in Sweden are different, in particular concerning people with multiple nationality. These differences in operation methods cause information breaks between authorities which can cause imperfect civil rights of people with multiple nationality who live in Sweden.