Tutkimus sarveiskalvopaksuuden vaikutuksesta silmänpainemittaustulokseen : onko mittaustavalla väliä?
Jurvanen, Terhi; Virkki, Mira (2013)
Jurvanen, Terhi
Virkki, Mira
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110616649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110616649
Tiivistelmä
Tutkimme sarveiskalvopaksuuden vaikutusta silmänpaineen mittausten tuloksiin. Tavoitteena oli kerätä tietoa sarveiskalvon keskipaksuuden vaikutuksesta eri silmänpainemittareiden antamiin mittauslukemiin. Halusimme selvittää, missä laitteessa sarveiskalvon keskipaksuus vaikuttaa vähiten saatuihin mittaustuloksiin. Tutkimukseen valittiin ne laitteet, jotka ovat yleisimmin käytössä suomalaisissa optikkoliikkeissä. Osassa mittauksia käytettiin apuna silmän pintapuudutetippoja, joiden käytön mahdollistaa tuore lainmuutos, joka sallii optikoiden Pro Auctore -lääkkeenmääräämisoikeuden. Lehtorit Satu Autio ja Juha Päällysaho valvoivat silmänpintaa puuduttavien lääkeaineiden käyttöä.
Kun väestö ikääntyy, glaukoomaa eli etenevää näköhermosairautta esiintyy enemmän. Glaukooma on suomalaisella väestöllä yksi eniten sokeutta aiheuttavista silmäsairauksista. Glaukooman mahdollisuutta tutkitaan monesti sen jälkeen, kun henkilöltä on ensin mitattu normaalia korkeampi silmänpainearvo näöntutkimuksen yhteydessä. Opinnäytetyössämme pohdimme optikoiden käytössä olevien silmänpainemittarien luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta.
Mittasimme tutkittavilta sarveiskalvon keskipaksuuden ultraäänipaksuusmittarilla (Accutome PachPen®). Silmänpainearvot mitattiin Goldmann-aplanaatiotonometrilla, ilmanpainetonometrillä ja kimmoketonometrilla. Analysoimme tuloksia SPSS-ohjelman avulla. Vertasimme silmänpainemittaustuloksia keskenään eri laitteilla ryhmittelemällä esimerkkiryhmät sarveiskalvon keskipaksuuden mukaan. Vertailuun valittiin satunnaisesti 15 henkilön oikean silmän paineenmittaustulokset.
Tutkimuksessamme tuli esille, että ilmanpainetonometrin ja kimmoketonometrin tulokset olivat lähellä Goldmann-aplanaatiotonometrin tuloksia. Goldmann-aplanaatiomenetelmää on pidetty yleisenä standardimittausmenetelmänä. Tutkimuksessamme sarveiskalvon paksuus vaikutti ilmanpainetonometrin tuloksiin eniten ja iCare-tuloksiin vähiten. Erot eri mittauslaitteiden tulosten välillä olivat korkeimmillaan 4 mmHg. Tämä laitteiden tulosten välinen ero voi olla merkittävä silloin, kun silmänpaine on viitearvojen ylärajoilla ja pohditaan asiakkaan jatkotutkimuksiin lähettämistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että glaukoomadiagnoosia ei tehdä vain silmänpainearvojen perusteella. Silmänpaineseurannat olisi kuitenkin suositeltavaa mitata aina samaa laitetta käyttäen.Uusimmat ilmanpainetonometrit ja kimmoketonometrit ovat hyviä optikoiden käytössä helppokäyttöisyytensä vuoksi sekä koska niiden käyttö ei edellytä sarveiskalvon pinnan puuduttamista.
Kun väestö ikääntyy, glaukoomaa eli etenevää näköhermosairautta esiintyy enemmän. Glaukooma on suomalaisella väestöllä yksi eniten sokeutta aiheuttavista silmäsairauksista. Glaukooman mahdollisuutta tutkitaan monesti sen jälkeen, kun henkilöltä on ensin mitattu normaalia korkeampi silmänpainearvo näöntutkimuksen yhteydessä. Opinnäytetyössämme pohdimme optikoiden käytössä olevien silmänpainemittarien luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta.
Mittasimme tutkittavilta sarveiskalvon keskipaksuuden ultraäänipaksuusmittarilla (Accutome PachPen®). Silmänpainearvot mitattiin Goldmann-aplanaatiotonometrilla, ilmanpainetonometrillä ja kimmoketonometrilla. Analysoimme tuloksia SPSS-ohjelman avulla. Vertasimme silmänpainemittaustuloksia keskenään eri laitteilla ryhmittelemällä esimerkkiryhmät sarveiskalvon keskipaksuuden mukaan. Vertailuun valittiin satunnaisesti 15 henkilön oikean silmän paineenmittaustulokset.
Tutkimuksessamme tuli esille, että ilmanpainetonometrin ja kimmoketonometrin tulokset olivat lähellä Goldmann-aplanaatiotonometrin tuloksia. Goldmann-aplanaatiomenetelmää on pidetty yleisenä standardimittausmenetelmänä. Tutkimuksessamme sarveiskalvon paksuus vaikutti ilmanpainetonometrin tuloksiin eniten ja iCare-tuloksiin vähiten. Erot eri mittauslaitteiden tulosten välillä olivat korkeimmillaan 4 mmHg. Tämä laitteiden tulosten välinen ero voi olla merkittävä silloin, kun silmänpaine on viitearvojen ylärajoilla ja pohditaan asiakkaan jatkotutkimuksiin lähettämistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että glaukoomadiagnoosia ei tehdä vain silmänpainearvojen perusteella. Silmänpaineseurannat olisi kuitenkin suositeltavaa mitata aina samaa laitetta käyttäen.Uusimmat ilmanpainetonometrit ja kimmoketonometrit ovat hyviä optikoiden käytössä helppokäyttöisyytensä vuoksi sekä koska niiden käyttö ei edellytä sarveiskalvon pinnan puuduttamista.