Tutkimus sarveiskalvopaksuuden vaikutuksesta silmänpainemittaustulokseen : onko mittaustavalla väliä?

Abstract

Tutkimme sarveiskalvopaksuuden vaikutusta silmänpaineen mittausten tuloksiin. Tavoitteena oli kerätä tietoa sarveiskalvon keskipaksuuden vaikutuksesta eri silmänpainemittareiden antamiin mittauslukemiin. Halusimme selvittää, missä laitteessa sarveiskalvon keskipaksuus vaikuttaa vähiten saatuihin mittaustuloksiin. Tutkimukseen valittiin ne laitteet, jotka ovat yleisimmin käytössä suomalaisissa optikkoliikkeissä. Osassa mittauksia käytettiin apuna silmän pintapuudutetippoja, joiden käytön mahdollistaa tuore lainmuutos, joka sallii optikoiden Pro Auctore -lääkkeenmääräämisoikeuden. Lehtorit Satu Autio ja Juha Päällysaho valvoivat silmänpintaa puuduttavien lääkeaineiden käyttöä.

Kun väestö ikääntyy, glaukoomaa eli etenevää näköhermosairautta esiintyy enemmän. Glaukooma on suomalaisella väestöllä yksi eniten sokeutta aiheuttavista silmäsairauksista. Glaukooman mahdollisuutta tutkitaan monesti sen jälkeen, kun henkilöltä on ensin mitattu normaalia korkeampi silmänpainearvo näöntutkimuksen yhteydessä. Opinnäytetyössämme pohdimme optikoiden käytössä olevien silmänpainemittarien luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta.

Mittasimme tutkittavilta sarveiskalvon keskipaksuuden ultraäänipaksuusmittarilla (Accutome PachPen®). Silmänpainearvot mitattiin Goldmann-aplanaatiotonometrilla, ilmanpainetonometrillä ja kimmoketonometrilla. Analysoimme tuloksia SPSS-ohjelman avulla. Vertasimme silmänpainemittaustuloksia keskenään eri laitteilla ryhmittelemällä esimerkkiryhmät sarveiskalvon keskipaksuuden mukaan. Vertailuun valittiin satunnaisesti 15 henkilön oikean silmän paineenmittaustulokset.

Tutkimuksessamme tuli esille, että ilmanpainetonometrin ja kimmoketonometrin tulokset olivat lähellä Goldmann-aplanaatiotonometrin tuloksia. Goldmann-aplanaatiomenetelmää on pidetty yleisenä standardimittausmenetelmänä. Tutkimuksessamme sarveiskalvon paksuus vaikutti ilmanpainetonometrin tuloksiin eniten ja iCare-tuloksiin vähiten. Erot eri mittauslaitteiden tulosten välillä olivat korkeimmillaan 4 mmHg. Tämä laitteiden tulosten välinen ero voi olla merkittävä silloin, kun silmänpaine on viitearvojen ylärajoilla ja pohditaan asiakkaan jatkotutkimuksiin lähettämistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että glaukoomadiagnoosia ei tehdä vain silmänpainearvojen perusteella. Silmänpaineseurannat olisi kuitenkin suositeltavaa mitata aina samaa laitetta käyttäen.Uusimmat ilmanpainetonometrit ja kimmoketonometrit ovat hyviä optikoiden käytössä helppokäyttöisyytensä vuoksi sekä koska niiden käyttö ei edellytä sarveiskalvon pinnan puuduttamista.

Study of the impact of central cornea thickness to eye intraocular pressure : which device is best taken into account? We studied the impact of central cornea thickness on intraocular pressure. The objective of the study was to collect data of the effect of central cornea thickness (CCT) on readings of different instruments measuring intraocular pressure (IOP). We wanted to find out, which device least takes into account the effect of CCT on the reading of IOP. The measuring devices used in this study are the ones most commonly used by Finnish ophthalmic opticians. Measuring of CCT required the use of local anesthetic. Senior Lecturers Satu Autio and Juha Päällysaho monitored the use of the local anesthetic drug.

As the population ages, glaucoma also known as a progressing optic nerve disease becomes more common. Among Finnish population, glaucoma is one of the major causes of blindness. The possibility of glaucoma is often suspected when a higher than normal IOP is detected during a routine eye examination. In our study we consider the reliability and comparability of the instruments most commonly used by optometrists to measure IOP.

We measured the CCT with an ultrasound pachymeter (Accutome PachPen®) and intraocular pressures with a Goldmann applanation tonometer, a non-contact tonometer and a rebound tonometer. We analyzed the results using the SPSS statistical program. The IOP measurements obtained with different instruments were statistically analyzed by grouping the subjects by the CCT. The values were compared with the correct right eye IOP values of 15 randomly selected persons. In this study group, we found that the results of non-contact tonometer and rebound tonometer were close to the values given by the Goldmann applanation tonometer. Goldmann applanation is considered a general standard method to measure the IOP.

In our study, the central corneal thickness affected most the results of non-contact tonometer and least the results of iCare tonometer. The largest difference between the used measuring equipments was 4 mm Hg in IOP. This difference between the results can be significant, when the pressure in the eye is in the upper limit of the reference values, and when it is considered referring a patient to further examination. However, it is important to remember not to diagnose glaucoma based on the intraocular pressure values alone. It would be advisable to make eye pressure controls always with the same device.Recent non-contact tonometers and the rebound tonometer are good and easy to use instruments because they do not require corneal anesthesia.