Oppisopimusten purkujen taloudelliset vaikutukset oppisopimusyksikölle ja työnantajalle
Luokkala, Sirpa (2013)
Luokkala, Sirpa
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111717178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111717178
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä taloudellisia vaikutuksia oppisopimusten puruilla on Stadin aikuisopiston oppisopimusyksikölle ja työnantajalle. Toimeksiantajana oli Helsingin kaupungin opetusviraston Stadin aikuisopiston oppisopimusyksikkö. Opinnäytetyössä tutkin yhden case-yrityksen oppisopimusopiskelijan kokonaiskustannuksia sekä rekry- että oppisopimuskoulutuksen ajalta. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastelin oppisopimusten purkautumisten syitä ja sitä, kuinka purut pystyttäisiin minimoimaan.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelin oppisopimuksen toteutusta Euroopassa ja Suomessa. Oppisopimusten purkuihin liittyvä teoriatieto perustuu työsopimuslakiin (55/2001) ja teoreettiseen malliin opintojen keskeyttämisestä. Oppisopimuksen rahoitukseen liittyvä teoriatieto koostui opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta, Helsingin kaupungin työllistämisrahoituksesta, työ- ja elinkeinotoimiston palkkatuesta ja työantajalle maksettavasta koulutuskorvauksesta. Oppisopimuskoulutuksen kustannuksiin liittyvä teoriatieto koostui teoriakoulutuksesta, opintososiaalisista kustannuksista, palkkakustannuksista, ohjauspalkkiokuluista ja Stadin aikuisopiston oppi-sopimusyksikön hallinnollisista kustannuksista.
Opinnäytetyössä käytin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisella menetelmällä selvitin yhden oppisopimusopiskelijan kokonaiskustannukset, kustannusten jakautumisen eri toimijoiden kesken. Sain myös tarkasteltua Helsingin kaupungin vanhusvastuualueen oppisopimusten purkujen määriä vuosina 2008–2009. Kvalitatiivisella menetelmällä sain vastauksia teemahaastattelun avulla siihen, miksi oppisopimuksia purkautuu ja kuinka oppisopimusten purkuja pystyttäisiin minimoimaan.
Tulosten perusteella nähdään, että yhden oppisopimusopiskelijan koulutuksen arvioidut kokonaiskustannukset olivat 74 008,65 euroa, johon sisältyi rekrykoulutuksen kustannukset ennen varsinaisen oppisopimuksen alkua. Oppisopimusten purkujen syitä olivat pääosin opintojen etenemättömyys, henkilökohtaiset syyt tai työsopimuslakiin perustuvat syyt. Haastattelutulosten perusteella nähdään, että suuri pääpaino oppisopimusten purkujen minimoinnissa on hyvällä rekrytoinnilla, oppisopimuskoulutuksen valvonnalla, ohjauksen toteutuksella, yhteistyöllä, työsopimuslain tuntemuksella, esimiesten ja työpaikkakouluttajien kouluttamisella ja sitoutumisella. Oppisopimusten purut vaikuttavat työnantajien pitkänajan henkilöstösuunnitteluun ja oppisopimusyksikön tulorahoitukseen, joka perustuu opiskelijoiden vuotuisiin suoritemääriin.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelin oppisopimuksen toteutusta Euroopassa ja Suomessa. Oppisopimusten purkuihin liittyvä teoriatieto perustuu työsopimuslakiin (55/2001) ja teoreettiseen malliin opintojen keskeyttämisestä. Oppisopimuksen rahoitukseen liittyvä teoriatieto koostui opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta, Helsingin kaupungin työllistämisrahoituksesta, työ- ja elinkeinotoimiston palkkatuesta ja työantajalle maksettavasta koulutuskorvauksesta. Oppisopimuskoulutuksen kustannuksiin liittyvä teoriatieto koostui teoriakoulutuksesta, opintososiaalisista kustannuksista, palkkakustannuksista, ohjauspalkkiokuluista ja Stadin aikuisopiston oppi-sopimusyksikön hallinnollisista kustannuksista.
Opinnäytetyössä käytin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisella menetelmällä selvitin yhden oppisopimusopiskelijan kokonaiskustannukset, kustannusten jakautumisen eri toimijoiden kesken. Sain myös tarkasteltua Helsingin kaupungin vanhusvastuualueen oppisopimusten purkujen määriä vuosina 2008–2009. Kvalitatiivisella menetelmällä sain vastauksia teemahaastattelun avulla siihen, miksi oppisopimuksia purkautuu ja kuinka oppisopimusten purkuja pystyttäisiin minimoimaan.
Tulosten perusteella nähdään, että yhden oppisopimusopiskelijan koulutuksen arvioidut kokonaiskustannukset olivat 74 008,65 euroa, johon sisältyi rekrykoulutuksen kustannukset ennen varsinaisen oppisopimuksen alkua. Oppisopimusten purkujen syitä olivat pääosin opintojen etenemättömyys, henkilökohtaiset syyt tai työsopimuslakiin perustuvat syyt. Haastattelutulosten perusteella nähdään, että suuri pääpaino oppisopimusten purkujen minimoinnissa on hyvällä rekrytoinnilla, oppisopimuskoulutuksen valvonnalla, ohjauksen toteutuksella, yhteistyöllä, työsopimuslain tuntemuksella, esimiesten ja työpaikkakouluttajien kouluttamisella ja sitoutumisella. Oppisopimusten purut vaikuttavat työnantajien pitkänajan henkilöstösuunnitteluun ja oppisopimusyksikön tulorahoitukseen, joka perustuu opiskelijoiden vuotuisiin suoritemääriin.