Haavisto vai Niinistö? : uutisjournalismin retoriikka ja ilmiöt Helsingin Sanomissa presidentinvaalien 2. kierroksella vuonna 2012
Kyllönen, Ilkka (2013)
Kyllönen, Ilkka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111417071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111417071
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan sisällön erittelyn ja laadullisen sisällönanalyysin avulla, millaista retoriikkaa Helsingin Sanomissa käytettiin vuoden 2012 presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaista. Millaisen kuvan käytetyt sanat, lausumat ja kirjoitukset muodostivat ehdokkaista? Toteutettiinko kirjoituksissa tasa-arvoisuuden periaatetta, joita HS kirjoituksissaan pyrkii tuomaan esille? Entä ilmaisiko käytetty retoriikka toisaalta joitain muita toimituspolitiikkaan liittyviä ilmiöitä ja arvoja? Apuna käytetään myös aikanaan erään HS:n poliittisen toimituksen esimiehenä toimineen henkilön arviota HS:n toimituspolitiikasta.
Käytetyt sanat ja lausumat kirjataan sisällön erittelyn avulla omiin arvo- ja sisältöluokkiinsa, jotka analysoidaan niin määrällisesti kuin laadullisesti useampiin lähteisiin nojautuen. Opinnäytetyössä yhdistyy dokumenttien kuvailu sellaisenaan sekä niiden ilmiöiden kuvailu, jotka nousevat aineistosta suoraan. Kyseessä on näytteeseen perustuva tutkimus, jossa tutkimusaineiston joukosta on valittu ns. ositetun otannan avulla kolmannes. Lisäksi kirjoituksia arvioidaan omina kokonaisuuksinaan laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmenee, että HS suhtautui Haavistoon kaksi kertaa myönteisemmin Niinistöön verraten, mitä ns. suhtautumismuuttujan arvoihin tulee. Silti uutisointi oli molempien ehdokkaiden osalta kokonaisuudessaan lähempänä neutraalia kuin lievästi myönteistä.
Käytetyt sanat ja lausumat kirjataan sisällön erittelyn avulla omiin arvo- ja sisältöluokkiinsa, jotka analysoidaan niin määrällisesti kuin laadullisesti useampiin lähteisiin nojautuen. Opinnäytetyössä yhdistyy dokumenttien kuvailu sellaisenaan sekä niiden ilmiöiden kuvailu, jotka nousevat aineistosta suoraan. Kyseessä on näytteeseen perustuva tutkimus, jossa tutkimusaineiston joukosta on valittu ns. ositetun otannan avulla kolmannes. Lisäksi kirjoituksia arvioidaan omina kokonaisuuksinaan laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmenee, että HS suhtautui Haavistoon kaksi kertaa myönteisemmin Niinistöön verraten, mitä ns. suhtautumismuuttujan arvoihin tulee. Silti uutisointi oli molempien ehdokkaiden osalta kokonaisuudessaan lähempänä neutraalia kuin lievästi myönteistä.