Kehitysvammaisen koripallopelaajan toimintakykyä edistävä valmennusosaaminen

Abstract

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Suomen ensimmäistä Unified-koripallovalmentajakoulutusta osana Koripalloliiton koulutustoimintaa vuoden 2013 aikana. Unified-koripallo on yksi Special Olympics (SO) lajeista, jossa kehitysvammaiset urheilijat ja vammattomat partneripelaajat pelaavat samassa joukkueessa. Kehittämistyön tavoitteena oli edistää kehitysvammaisen urheilijan toimintakykyä koripalloharrastuksen avulla. Kehittämisprosessin tuotoksena syntyi kuvaus kehitysvammaisen koripallopelaajan toimintakykyä edistävästä valmennusosaamisesta. Kehittämistyön tarve oli käytäntölähtöinen, sillä uudenlaisen valmentajakoulutuksen kehittämisen myötä pyritään saamaan toimintaan mukaan lisää valmentajia ja sitä kautta lisää joukkueita ja harrastajia. Hyötynä oli valmennusosaamisen kuvauksen siirtyminen suoraan käytäntöön osaksi Koripalloliiton järjestämää Unified-koripallovalmentajakoulutusta, joka toteutui pilottina tämän kehittämisprosessin aikana. Kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, jossa olivat erotettavissa suunnittelu-, toiminta- ja reflektointivaiheet. Aineisto kerättiin kokeneiden SO-valmentajien ryhmähaastatteluista sekä kehittämisryhmien yhteistapaamisista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka pohjalta syntyneet tulokset tuottivat kuvauksen valmennusosaamisesta. Kuvauksen jäsentelyn tukena käytettiin ICF-mallia, joka oli kehittämistyön teoreettisena viitekehyksenä. ICF-luokituksen osatekijöistä nousivat tuloksissa vahvimmin esiin osallistumiseen sekä ympäristötekijöihin liittyvät valmennusosaamisen alueet. Valmentajan osaamisessa korostuivat kehitysvammaisten urheilijoiden osallistumisen tukeminen mm. kannustamisen, erilaisten oppimistapojen huomioimisen sekä vastuunantamisen kautta. Sosiaaliseen ympäristöön liittyen valmentajan kyky luoda turvallinen toimintaympäristö sekä positiivinen, voimaannuttava ja luottamuksellinen ilmapiiri joukkueessa koettiin erityisen tärkeänä. Fyysisessä ympäristössä huomioitavia asioita olivat etenkin urheilijoiden hahmottamista tukevien harjoitteluvälineiden käyttö sekä ympäristön häiriöttömyyden varmistaminen. Asenneympäristön osalta painotettiin valmentajan ennakkoluulottomuutta ja halua ymmärtää erilaisuutta sekä pyrkimystä muuttaa ihmisten asenteita positiivisemmiksi SO-toiminnan näkyvyyden kautta.

The purpose of this Master’s thesis was to develop Finland's first Unified Basketball coach education as part of The Finnish Basketball Association’s educational activities during the year 2013. One of the Special Olympics (SO) sports is Unified Basketball where people with intellectual disabilities called athletes and people without intellectual disabilities called partner players play on the same team. The aim of this study was to promote the development of an intellectual disabled athlete's functional ability through basketball. Furthermore, the output of the development process was a description of the coaching know-how which promotes the functional ability of the basketball player with intellectual disabilities. There was a practical need for the development since the novel coach education aims to involve more coaches, and consequently, more teams and athletes. A description of the coaching know-how was directly implemented as a part of the education organized by Finnish Basketball Association and was completed as a pilot education during of this development process. The approach of this study was action research where planning, action and reflection were separable. The data were collected from interviews with experienced SO coaches and the development group meetings, and were analyzed by the content. The results of the development were structured by using the ICF model which was the theoretical framework for the study. The ICF-classification components most strongly reflected in the results were the coaching know-how areas related to participation and environmental factors. Supporting the participation of athletes with intellectual disabilities such as encouragement, considering different learning styles and giving responsibility were emphasized in coaching skills. Regarding the social environment, the coach's ability to create a secure environment and a positive, empowering and confidential atmosphere in the team were considered particularly important. Factors that should be taken into consideration in the physical environment were the use of training equipment to support the athletes’ perception and minimize distractions of the environment. The coach’s open-mindedness, willingness to understand difference and attempt to make people respond more positively to the sport through visibility of SO activity were also stressed.