Kielitaito ja kulttuurienvälinen viestintä rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä
Hyvönen, Anu (2013)
Hyvönen, Anu
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817239
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni selvitin määrällistä menetelmää käyttäen rovaniemeläisten matkailualan yritysten kielitaidon tasoa. Matkailualan työntekijöille lähetetyn kyselyn avulla selvitin, mitä kieliä alueella osataan ja kuinka hyvin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää arvostetaanko ja pidetäänkö kielitaito tärkeänä asiana, ja että miten vaikeissa kulttuurien välisissä tilanteissa tullaan toimeen. Kyselyssä vastaajien itsearvioinnin apuna toimi eurooppalaisen viitekehyksen tasoasteikko.
Tutkimustulosten mukaan kielitaito rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä on hyvä, mutta suppea ja yksipuolinen. Englantia osataan kaikissa ikäryhmissä, mutta se ei enää yksistään riitä monipuoliseen kielitaitoon. Venäjän osaajia alueelta ei suuremmin löydy, vaikkakin sen tärkeys etenkin tulevaisuudessa tiedostetaan. Ruotsia osataan heikohkosti, mutta laajasti koko alalla. Lisäksi saksa on eurooppalaisista kielistä huomattavasti parhaiten osattu.
Rovaniemeläiset matkailualan työntekijät ovat kuitenkin luovia ja kekseliäitä sekä rohkeita käyttämään kieliä. Suurin osa käyttääkin kielitaitoaan töissä aina kun mahdollista, mutta kaikki eivät kuitenkaan koe taitoa tärkeäksi alalla vedoten sanattomaan viestintään ja englannin kieleen, joita voi käyttää paikkaamaan puutteita kielitaidossa.
Ulkomaalaiset asiakkaat, etenkin venäläiset matkailijat arvostavat kuitenkin omalla kielellään saatua palvelua yhä enemmän, jolloin laajaa kielitaitoa ei voi korvata muilla taidoilla. Rovaniemen matkailualan tulisi tunnistaa tulevaisuuden tarpeet myös kielten osalta ja hyödyntää tätä tietoa työntekijöiden koulutuksessa.
Tutkimustulosten mukaan kielitaito rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä on hyvä, mutta suppea ja yksipuolinen. Englantia osataan kaikissa ikäryhmissä, mutta se ei enää yksistään riitä monipuoliseen kielitaitoon. Venäjän osaajia alueelta ei suuremmin löydy, vaikkakin sen tärkeys etenkin tulevaisuudessa tiedostetaan. Ruotsia osataan heikohkosti, mutta laajasti koko alalla. Lisäksi saksa on eurooppalaisista kielistä huomattavasti parhaiten osattu.
Rovaniemeläiset matkailualan työntekijät ovat kuitenkin luovia ja kekseliäitä sekä rohkeita käyttämään kieliä. Suurin osa käyttääkin kielitaitoaan töissä aina kun mahdollista, mutta kaikki eivät kuitenkaan koe taitoa tärkeäksi alalla vedoten sanattomaan viestintään ja englannin kieleen, joita voi käyttää paikkaamaan puutteita kielitaidossa.
Ulkomaalaiset asiakkaat, etenkin venäläiset matkailijat arvostavat kuitenkin omalla kielellään saatua palvelua yhä enemmän, jolloin laajaa kielitaitoa ei voi korvata muilla taidoilla. Rovaniemen matkailualan tulisi tunnistaa tulevaisuuden tarpeet myös kielten osalta ja hyödyntää tätä tietoa työntekijöiden koulutuksessa.