Hybrids in temporary institutional care : Children with an immigrant background in municipal temporary institutional care in Greater-Helsinki.
Zeelig, Zuma (2013)
Zeelig, Zuma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217800
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Suur-Helsingin vastaanottolaitoshoidossa asuvien maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvointia. Tutkittavat ovat lapsia, joiden vanhemmista ainakin toinen on maahanmuuttaja ja joilla on kaksi kulttuuria (hyybridit). Tutkimus on tehty lastensuojelun työntekijöiden näkökulmasta. Huolimatta siitä, että maahanmuuttajaväestön osuus väestörakenteessa on pieni Suur-Helsingin alueella, heidän vaikutuksensa ympäristöön on merkittävä. Sosiaalipalveluiden työntekijät ovatkin uusien haasteiden edessä: kun asiakkaat ovat maahanmuuttajataustaisia lapsia, työntekijöiden tulee huomioida heidän kulttuuritaustansa ja erilaiset identiteettinsä. Tutkimuksessa tehdään yleiskatsaus niistä haasteista ja ongelmista, joita lastensuojelun työntekijät nostivat haastatteluissa esiin, sekä annetaan ehdotuksia siihen, mihin tulisi kiinnittää huomiota, kun lastensuojeluasiakas on maahanmuuttajataustainen.
Tutkimuskysymykseni on: mitä erityisiä tarpeita sosiaalihuollossa on lapsilla, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia ja tilapäisen laitoshoidon asiakkaina? Hypoteesi on, että maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat erilaista hoitoa kuin ne lapset, joilla on kaksi suomalaisvanhempaa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka perustuu haastatteluihin ja kirjallisuuteen. Haastattelin ohjaajia, traumaterapeuttia ja tutkijaa. Analysoin keräämäni aineiston ja vertasin sitä aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimuksessani käytetty teoreettinen viitekehys perustuu Berryn akkulturaatioteoriaan ja kehityspsykologien Piaget’n, Sinkkosen ja Pulkkisen teoriaan. Sen lisäksi hyödynsin myös Taylorin, Alitolpan, Niittamon, Katiskon, Vollebergin, Hallin ja Suárez-Orozcon tutkimuksia.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset lapset ovat monipuolinen ryhmä ja lastensuojelutyössä suhteellisen uusi asiakasryhmä. Kaksikulttuurisuus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen osa lapsen elämää, mihin vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajavanhemman integroituminen suomalaiseen kulttuuriin. Työskentely näiden asiakkaiden kanssa tulisi olla kulttuurisensitiivistä: tiimissä tulisi olla monikulttuurinen työntekijä sekä taustatietoa lapsen kulttuurista. Myös intensiivinen perhetyö, monikulttuuriset menetelmät ovat olennaiset osat työtä.
Tutkimuskysymykseni on: mitä erityisiä tarpeita sosiaalihuollossa on lapsilla, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia ja tilapäisen laitoshoidon asiakkaina? Hypoteesi on, että maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat erilaista hoitoa kuin ne lapset, joilla on kaksi suomalaisvanhempaa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka perustuu haastatteluihin ja kirjallisuuteen. Haastattelin ohjaajia, traumaterapeuttia ja tutkijaa. Analysoin keräämäni aineiston ja vertasin sitä aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimuksessani käytetty teoreettinen viitekehys perustuu Berryn akkulturaatioteoriaan ja kehityspsykologien Piaget’n, Sinkkosen ja Pulkkisen teoriaan. Sen lisäksi hyödynsin myös Taylorin, Alitolpan, Niittamon, Katiskon, Vollebergin, Hallin ja Suárez-Orozcon tutkimuksia.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset lapset ovat monipuolinen ryhmä ja lastensuojelutyössä suhteellisen uusi asiakasryhmä. Kaksikulttuurisuus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen osa lapsen elämää, mihin vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajavanhemman integroituminen suomalaiseen kulttuuriin. Työskentely näiden asiakkaiden kanssa tulisi olla kulttuurisensitiivistä: tiimissä tulisi olla monikulttuurinen työntekijä sekä taustatietoa lapsen kulttuurista. Myös intensiivinen perhetyö, monikulttuuriset menetelmät ovat olennaiset osat työtä.