Perintöverosuunnittelu uusperheissä

Abstract

Uusperheet yleistyvät ja perintöverotuksessa tapahtuu muutoksia melkein joka vuosi. Työn tavoitteena oli perehtyä perintöoikeuteen ja perintöverotukseen keskittymällä perintöverosuunnitteluun uusperheiden näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin, voiko jollakin keinolla välttyä perintöverolta. Tarkoitus oli myös verrata avio- ja avoliiton vaikutuksia perintöveron määrään. Työssä käsiteltiin myös lahjaveroa, perunkirjoitusta, testamenttia ja omaisuuden jakamista erotilanteissa.

Työ toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena, joten siinä käytettiin vain kirjallisia lähteitä. Lisäksi teoriaa havainnollistettiin monipuolisilla esimerkeillä. Tärkeimmät lähteet olivat lainsäädäntö, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden tapaukset ja muu alan kirjallisuus.

Perintö- ja lahjaveroon vaikuttavat erityisesti omaisuuden arvostaminen ja sukulaisuussuhde. Verot määritetään kahden veroluokan ja veroasteikon mukaisesti. Ensimmäisessä asteikossa on alhaisempi verotus kuin toisessa. Avopuolison verotus on useimmiten huomattavasti korkeampi kuin aviopuolisolla. Molempien vero määritetään saman veroluokan mukaan, jos avopuolisoilla oli yhteinen lapsi tai he olivat olleet aikaisemmin naimisissa.

Yleisesti verosuunnittelulla voi vähentää merkittävästi perintöveron määrää, erityisesti testamentilla ja lahjoja jakamalla. Tärkeää on huomioida, että useat lahjat ovat lahjaverotuksen alaisia. Laskelmien perusteella ennakkoperintö ei ole tehokas kokonaisverotuksen kannalta toisin kuin yli kolme vuotta vanha lahjoitus. Avopuolisolle ja lapsipuolille tärkein on testamentti, koska he eivät peri ilman sitä. Aviopuolisolla on puolestaan erityisiä verosuunnittelun keinoja, kuten avioehtosopimus. Alle 20 000 euron perinnöt ovat aina verovapaita. Yleensä perintöverotukselta on vaikea välttyä ilman lahjaveron suorittamista. Työstä voi olla hyötyä uusperheiden verosuunnittelusta kiinnostuneille.

Blended families become more common and changes are made in inheritance taxation almost every year. The objective of this thesis project was acquainted with the law of inheritance and inheritance taxation by focusing on inheritance tax planning in blended families. Moreover, it was studied whether inheritance tax can be avoided by any of the methods. A further aim was also to compare how marriage and cohabitation affect the amount of inheritance tax. In addition, the thesis dealt with gift tax, the last will and testament, estate inventory and allocation of property in partners’ separation.

The study was implemented as a desk research so there were used only written materials. The theory was illustrated by versatile examples. The most important sources were Finnish legislation, cases of the Supreme Court and the Supreme Administrative Court as well as other Finnish professional literature.

The inheritance and gift tax amounts are affected by defining the value of property and relationship to the deceased person among others. The tax is imposed based on two tax brackets and tax scales. The first scale has lower tax rates than the second. Usually the taxation levied is much higher in cohabitation than in a marriage. The same tax bracket is used in both relationships if cohabitants had a common child or they had been married before.

In general, tax planning can decrease significantly the amount of inheritance tax especially with the last will and testament and through gifts and endowments. It's important to realize that most of the gifts are gift taxable. According to calculations, advancement is not very effective in total taxation unlike over three years old endownment. Testament is the most important for cohabitant and stepchildren because they don't inherit without it. As for a marriage partner has special methods of tax planning such as a marriage settlement. Portions under 20 000 euro are always exempt from inheritance tax. Overall, it is hard to avoid inheritance taxation without paying gift tax. The study can be useful for people who are interested in the tax planning of blended families.