Päihdeasiakkaiden kokemuksia hyvinvoinnista Oulun kaupungin asumispalveluyksikössä

Abstract

Opinnäytetyömme on kuvaileva ja kartoittava tutkimus päihdeasiakkaiden hyvinvoinnista Oulun kaupungin asumispalveluyksikössä. Tutkimus tehtiin Oulun kaupungin tarpeesta saada vertailu-kelpoista tietoa eri asumispalveluyksiköidensä asiakkaiden hyvinvoinnista. Tutkimuksemme tar-koituksena on kuvailla asiakkaiden hyvinvoinnin kokemuksia sekä kartoittaa, miten hyvinvointi päihdeasiakkaiden asumispalveluyksikössä toteutuu.

Tutkimuksen tietoperusta pohjautuu teoriaan hyvinvoinnista sisältäen käsitteet perustarpeet ja osallisuus. Tutkimuksen päätehtävä on selvittää, millainen on päihdeasiakkaiden kokema hyvin-vointi Oulun kaupungin asumispalveluyksikössä. Osatehtävänä selvitetään, mistä tekijöistä hyvinvointi koostuu ja miten asiakkaat kokevat oman hyvinvointinsa. Tutkimustehtäviin haettiin vastausta triangulatiivista menetelmää käyttäen eli yhdistäen laadullisen ja määrällisen aineiston hankkimistapaa. Tietoperustan pohjalta laadittiin kyselylomake ja aineisto hankittiin suorittamalla kyselylomakkeeseen pohjautuva lomakehaastattelu asumispalveluyksikössä.

Tulosten perusteella asiakkaiden hyvinvointi näyttäytyi pääosin hyvänä. Asiakkaiden hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavia tekijöitä olivat erityisesti turvallisuuden tunne, taloudellinen tilanne, ihmis-suhteet, vaikuttamismahdollisuudet, tuki ja ohjaus ja arjen sujuminen. Näihin osa-alueisiin yli puo-let vastanneista oli hyvin tyytyväisiä. Tyytymättömyyttä esiintyi järjestettyä toimintaa kohtaan, jo-hon moni vastanneista kaipasi kehittämistä.

This thesis is a descriptive and surveying study of substance abusers’ well-being in a housing service unit in the city of Oulu. The study was commissioned by the city of Oulu to learn how the well-being is realized in their housing services. The aim of the study was to find out how the substance abusers experienced their well-being and what factors affected their well-being.

This study used the triangulation as a research method so both qualitative and quantitative meth-ods were used. A questionnaire was planned before the data collection. There were both open-ended and closed-ended questions in the questionnaire and a structured interview was used to collect the data.

The informants’ experiences were mainly good. The factors that affected their satisfaction most were safety, economic situation, human relations, self-actualization, support, guidance and eve-ryday life. Some of the informants were unsatisfied with organized actions in their housing service unit.

The informants’ were satisfied because their basic needs were fulfilled compared to their past ex-periences. However, they needed more organized actions and free time activities to be complete-ly satisfied. The well-being of substance abusers has not been researched a lot in Finland so there are several options for further studies.