Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849 - 2012
Martinkauppi, Sari (2013)
Martinkauppi, Sari
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618334
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tämä opinnäytetyö sai alkunsa keväällä 2013, ja sen toimeksiantajana on Limingan kunnan kirjasto. Työn tarkoitus on selvittää Limingan kirjaston syntyvaiheet ja sen kehittyminen vuodesta 1849 vuoteen 2012. Lisäksi työ selvittää kirjaston kehitykseen vaikuttaneet merkittävimmät yhteiskunnalliset seikat. Työ pyrkii siis tuomaan esille yhteiskunnallisen kontekstin. Kirjaston toimintaa on käsitelty siitä näkökulmasta, missä kirjasto on kulloinkin sijainnut. Työ on historiallis-kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty historiallista ja lähdekriittistä analyysiä. Työssä on myös muutamia taulukkoja. Esimerkiksi lainausten ja lainaajien lukumäärät tietyltä aikaväliltä kirjaston toimiessa tietyssä rakennuksessa on esitetty taulukon avulla. Näin ollen työ on osittain myös kvantitatiivinen eli tilastollinen tutkimus. Aineistona on käytetty pääsääntöisesti arkistomateriaalia Limingan kirjastosta sekä Suomen yleisten kirjastojen historiasta kirjoitettuja teoksia. Lähteenä on käytetty lisäksi myös haastatteluja, Internet-lähteitä sekä joitakin lehtiartikkeleita. Lähdemateriaalia on pyritty tutkimaan kriittisesti, ja työhön on otettu mukaan niistä vain olennaisimmat.
Limingan kirjasto perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1849 Pohjalaisen osakunnan ylioppilaiden kirjalahjoituksella. Tämä kirjasto kuitenkin hävisi, ja seuraavan kerran Liminkaan perustettiin kirjasto yksityishenkilön toimesta vuonna 1856. Kirjasto on toiminut useissa eri paikoissa: yksityisten taloissa, kappalaisen talossa, kansakoululla, Haapalan talossa, kunnantalossa, virastotalossa ja vihdoin omassa rakennuksessaan kesästä 2012 alkaen. Kunta alkoi rahoittaa kirjastoa 1880-luvulla: esimerkiksi koiraverorahoja käytettiin kirjaston hyväksi. Myöhemmin valtionavustukset nousivat merkittävään rooliin kirjaston rahoituksessa. Sodat vaikuttivat kirjastoihinkin: esimerkiksi toisen jatkosodan aikana Limingan kirjastoon hankittiin sotaa pakenemaan joutuneita siirtolaisia varten täydennyskokoelmia. 1980-luvulla kirjastoon tuli ATK-järjestelmä, ja Outi-kirjastoyhteistyö alkoi lähikuntien kanssa. Nämä paransivat merkittävästi kirjaston asiakaspalvelua. 1990-luvulla kirjastoon tuli Internet kotimaan yhteyksineen, ja 2000-luvulla Internet yhteys saatiin myös ulkomaille. 2010-luvulla kirjasto aloitti toimintansa sosiaalisessa mediassa. Nykyään Limingan kirjasto on monipuolinen kulttuurilaitos.
Opinnäytetyö on yleiskatsaus Limingan kirjaston historiaan, erityisesti siitä näkökulmasta, missä kirjasto on kulloinkin sijainnut. Mahdollisuuksia uusille tutkimuksille on useita, koska työ ei ole kaiken kattava. Kirjaston historiaa voisi valottaa uudella tavalla esimerkiksi käsittelemällä kirjastoa palvelujen näkökulmasta: miten palvelut ovat kehittyneet tietyllä aikavälillä? Myös Limingan kirjastolaitoksen sivukirjastojen kehittymisestä voisi saada mielenkiintoisen tutkimusaiheen.
Tämä opinnäytetyö sai alkunsa keväällä 2013, ja sen toimeksiantajana on Limingan kunnan kirjasto. Työn tarkoitus on selvittää Limingan kirjaston syntyvaiheet ja sen kehittyminen vuodesta 1849 vuoteen 2012. Lisäksi työ selvittää kirjaston kehitykseen vaikuttaneet merkittävimmät yhteiskunnalliset seikat. Työ pyrkii siis tuomaan esille yhteiskunnallisen kontekstin. Kirjaston toimintaa on käsitelty siitä näkökulmasta, missä kirjasto on kulloinkin sijainnut. Työ on historiallis-kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty historiallista ja lähdekriittistä analyysiä. Työssä on myös muutamia taulukkoja. Esimerkiksi lainausten ja lainaajien lukumäärät tietyltä aikaväliltä kirjaston toimiessa tietyssä rakennuksessa on esitetty taulukon avulla. Näin ollen työ on osittain myös kvantitatiivinen eli tilastollinen tutkimus. Aineistona on käytetty pääsääntöisesti arkistomateriaalia Limingan kirjastosta sekä Suomen yleisten kirjastojen historiasta kirjoitettuja teoksia. Lähteenä on käytetty lisäksi myös haastatteluja, Internet-lähteitä sekä joitakin lehtiartikkeleita. Lähdemateriaalia on pyritty tutkimaan kriittisesti, ja työhön on otettu mukaan niistä vain olennaisimmat.
Limingan kirjasto perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1849 Pohjalaisen osakunnan ylioppilaiden kirjalahjoituksella. Tämä kirjasto kuitenkin hävisi, ja seuraavan kerran Liminkaan perustettiin kirjasto yksityishenkilön toimesta vuonna 1856. Kirjasto on toiminut useissa eri paikoissa: yksityisten taloissa, kappalaisen talossa, kansakoululla, Haapalan talossa, kunnantalossa, virastotalossa ja vihdoin omassa rakennuksessaan kesästä 2012 alkaen. Kunta alkoi rahoittaa kirjastoa 1880-luvulla: esimerkiksi koiraverorahoja käytettiin kirjaston hyväksi. Myöhemmin valtionavustukset nousivat merkittävään rooliin kirjaston rahoituksessa. Sodat vaikuttivat kirjastoihinkin: esimerkiksi toisen jatkosodan aikana Limingan kirjastoon hankittiin sotaa pakenemaan joutuneita siirtolaisia varten täydennyskokoelmia. 1980-luvulla kirjastoon tuli ATK-järjestelmä, ja Outi-kirjastoyhteistyö alkoi lähikuntien kanssa. Nämä paransivat merkittävästi kirjaston asiakaspalvelua. 1990-luvulla kirjastoon tuli Internet kotimaan yhteyksineen, ja 2000-luvulla Internet yhteys saatiin myös ulkomaille. 2010-luvulla kirjasto aloitti toimintansa sosiaalisessa mediassa. Nykyään Limingan kirjasto on monipuolinen kulttuurilaitos.
Opinnäytetyö on yleiskatsaus Limingan kirjaston historiaan, erityisesti siitä näkökulmasta, missä kirjasto on kulloinkin sijainnut. Mahdollisuuksia uusille tutkimuksille on useita, koska työ ei ole kaiken kattava. Kirjaston historiaa voisi valottaa uudella tavalla esimerkiksi käsittelemällä kirjastoa palvelujen näkökulmasta: miten palvelut ovat kehittyneet tietyllä aikavälillä? Myös Limingan kirjastolaitoksen sivukirjastojen kehittymisestä voisi saada mielenkiintoisen tutkimusaiheen.