Suunnittelutiedon hallinta omaperusteisessa toimitilatuotannossa
Koljonen, Karoliina (2013)
Koljonen, Karoliina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718602
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja suunnittelutiedon hallintaan omaperusteisissa toimitilakohteissa suunnittelu- ja toteutusvaiheen aikana. Työn tarkoituksena oli järjestelmällistää ja kehittää toimeksiantajan suunnittelunohjauskäytäntöjä. Työ on tehty perustajaurakoitsijan näkökulmasta ja opinnäytetyön aiheen on antanut YIT Rakennus Oy.
Työssä tutustuttiin YIT:n tapaan rakentaa omaperusteisia toimistokohteita ja ohjata suunnitteluprosessia. Osana työtä tehtiin 15 haastattelua, joissa selvitettiin kohteissa mukana olleiden suunnittelijoiden sekä toimeksiantajan oman henkilöstön mielipiteitä suunnitteluprosessin haasteista ja kehitystarpeista. Käsiteltyjä näkökulmia olivat hankkeen osapuolten roolit ja keskinäinen vastuunjako, tiedonkulku perustajaurakoitsijan ja suunnittelijoiden välillä, aikataulutus, suunnittelun kustannusohjaus, myöhäiset käyttäjämuutokset sekä perustajaurakoitsijan antamat lähtötiedot, tavoitteet ja rajat suunnittelulle. Suunnittelun ja rakentamisen limittymisen vuoksi toimitilakohteiden toteutus muistuttaa projektinjohtorakentamista. Tästä syystä työssä tutustuttiin SUKE-tutkimukseen, joka käsittelee suunnittelunohjauksen menetelmiä projektinjohtorakentamisessa. SUKE-tutkimuksesta poimittiin kaksi potentiaalisiksi arvioitua toimintamalliehdotusta: avoimen rakentamisen periaate ja suunnitelmapaketeittain etenevä suunnitteluprosessi. Toimintaperiaatteet esiteltiin haastateltaville ja heitä pyydettiin arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta tutkimuksen kohteena olevissa hankkeissa.
Työn tuloksena tehtiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmapaketteihin perustuvaa suunnitteluprosessia kannattaisi haastatteluvastausten perusteella soveltaa yksikön toiminnassa. Suunnittelu olisi organisoidumpaa, etenisi loogisempina kokonaisuuksina ja suunnitelmat tulisi tarkistettua perusteellisemmin myös niiden keskinäisen yhteensopivuuden kannalta, kun ne myös katselmoitaisiin paketeittain. Paketeittain etenevä suunnittelu edellyttää huolellisesti tehtyä hankintastrategiaa ja suunnitteluaikataulun ja hankinta-aikataulun yhteensovitusta. Rakennusprosessin kehittäminen niin, että se entistä paremmin ottaisi huomioon avoimen rakentamisen periaatteen, erityisesti hankintatoiminnassa, tarjoaisi keinoja myöhäisistä käyttäjäpäätöksistä aiheutuviin haasteisiin. Lisäksi työssä on esitetty erilaisia ohjauskeinoja suunnitteluprosessin hallitsemiseksi ja toiminnan kehittämiseksi myös muilla työn näkökulmiksi valituilla osa-alueilla.
Työssä tutustuttiin YIT:n tapaan rakentaa omaperusteisia toimistokohteita ja ohjata suunnitteluprosessia. Osana työtä tehtiin 15 haastattelua, joissa selvitettiin kohteissa mukana olleiden suunnittelijoiden sekä toimeksiantajan oman henkilöstön mielipiteitä suunnitteluprosessin haasteista ja kehitystarpeista. Käsiteltyjä näkökulmia olivat hankkeen osapuolten roolit ja keskinäinen vastuunjako, tiedonkulku perustajaurakoitsijan ja suunnittelijoiden välillä, aikataulutus, suunnittelun kustannusohjaus, myöhäiset käyttäjämuutokset sekä perustajaurakoitsijan antamat lähtötiedot, tavoitteet ja rajat suunnittelulle. Suunnittelun ja rakentamisen limittymisen vuoksi toimitilakohteiden toteutus muistuttaa projektinjohtorakentamista. Tästä syystä työssä tutustuttiin SUKE-tutkimukseen, joka käsittelee suunnittelunohjauksen menetelmiä projektinjohtorakentamisessa. SUKE-tutkimuksesta poimittiin kaksi potentiaalisiksi arvioitua toimintamalliehdotusta: avoimen rakentamisen periaate ja suunnitelmapaketeittain etenevä suunnitteluprosessi. Toimintaperiaatteet esiteltiin haastateltaville ja heitä pyydettiin arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta tutkimuksen kohteena olevissa hankkeissa.
Työn tuloksena tehtiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmapaketteihin perustuvaa suunnitteluprosessia kannattaisi haastatteluvastausten perusteella soveltaa yksikön toiminnassa. Suunnittelu olisi organisoidumpaa, etenisi loogisempina kokonaisuuksina ja suunnitelmat tulisi tarkistettua perusteellisemmin myös niiden keskinäisen yhteensopivuuden kannalta, kun ne myös katselmoitaisiin paketeittain. Paketeittain etenevä suunnittelu edellyttää huolellisesti tehtyä hankintastrategiaa ja suunnitteluaikataulun ja hankinta-aikataulun yhteensovitusta. Rakennusprosessin kehittäminen niin, että se entistä paremmin ottaisi huomioon avoimen rakentamisen periaatteen, erityisesti hankintatoiminnassa, tarjoaisi keinoja myöhäisistä käyttäjäpäätöksistä aiheutuviin haasteisiin. Lisäksi työssä on esitetty erilaisia ohjauskeinoja suunnitteluprosessin hallitsemiseksi ja toiminnan kehittämiseksi myös muilla työn näkökulmiksi valituilla osa-alueilla.