Säilyvätkö bakteerilajit antikoagulanttia sisältävissä putkissa?

Abstract

Punktionäytteitä tulee toisinaan HUSLABin kliinisen bakteriologian laboratorioon verinäytteille tarkoitetuissa koeputkissa. Laboratorion henkilökunta arvioi jokaisen näytteen kohdalla erikseen, kannattaako veriputkeen otettu näyte viljellä. Näytteistä saadun negatiivisen tuloksen luotettavuus kuitenkin kyseenalaistetaan. Bakteriologian laboratorio halusi saada lisätietoa bakteerien säilyvyydestä antikoagulanttia sisältävissä putkissa. Näin laboratorio pystyisi paremmin arvioimaan veriputkien käyttökelpoisuutta laboratoriodiagnostiikassa. Työmme tarkoituksena oli tutkia, vaikuttavatko veriputkien antikoagulantit bakteerien säilyvyyteen ja voidaanko veriputkissa kuljetettua näytettä viljellä. Teimme opinnäytetyön HUSLABin kliinisen bakteriologian laboratoriossa. Tutkimme miten kuusi yleisimmin nivelnesteestä löydettävää bakteerilajia Haemophilus influenzae, Streptococcus pyogenes, Streptococcus pneumoniae, Staphylococcus aureus, Escherichia coli sekä Pseudomonas aeruginosa kasvavat kasvatusmaljoilla antikoagulanttiputkissa säilyttämisen jälkeen. Tutkimusputkina olivat litium-hepariini- ja natrium-fluoridiputki, lisäaineeton seerumiputki sekä bakteerien nestekuljetusputki eSwab®. Tutkimuksessamme havaitsimme, että osa bakteerilajeista kuoli jo kuuden tunnin seisotuksen jälkeen kaikissa veriputkissa. Tämän perusteella voimme sanoa, että veriputket eivät sovellu bakteerien kuljetukseen pitkällä aikavälillä. Tulosten välillä oli kuitenkin eroja. Huomattavaa olikin, että veriputkista huonoiten bakteerit näyttivät säilyvän seerumiputkessa. Veriputkia vertailtaessa parhaiten bakteerilajit säilyivät litium-hepariiniputkessa. Tutkimustulosten perusteella emme kuitenkaan suosittelisi näytteitä kuljetettavan veriputkissa lainkaan.

Our final project was done in a co-operation with HUSLAB, the Division of Clinical Microbiology, Helsinki, Finland. Bacterial samples (such as MRSA) sent to the laboratory are collected in eSwab® transport system which has the optimal preservation for the viability of bacteria. However, the laboratory occasionally receives punctate samples collected in incorrect transport systems such as blood tubes. Our goal for this final project was to search whether bacterial species would survive in blood tubes containing anticoagulant. For our final project we chose the following six bacterial species: Haemophilus influenzae, Streptococcus pyogenes, Streptococcus pneumoniae, Staphylococcus aureus, Escherichia coli and Pseudomonas aeruginosa. The test tubes used in our study were Lithium heparin, Sodium fluoride, non-additive serum and eSwab®. In our final project, we detected that some of the studied bacterium species died already after six hours of settling in all blood tubes. We came to the conclusion that blood tubes are not suitable for long-term containers for bacterial samples. However we observed that there were differences between the blood tubes. The result we got from the non-additive serum tube was most surprising: the bacteria did not survive in it unlike we assumed. Lithium heparin tube appeared to be the best of the three blood tubes we studied for bacterial preservation.