Nuorten anoreksian ennaltaehkäisy ja varhainen havaitseminen kouluterveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien näkökulmasta
Seppänen, Elisa (2013)
Seppänen, Elisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818923
Tiivistelmä
Useiden tutkimusten mukaan nuoruuden häiriöt ja sairaudet lisääntyvät jatkuvasti. Valtakunnallisissa ohjelmissa painopisteeksi on määritelty varhainen puuttuminen ongelmiin sekä niiden havaitseminen. Tutkimuksen idea on hoitotyön yliopettajalta Kaisa Koivistolta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä lähialueen kunnan kanssa.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla nuorten anoreksian ennaltaehkäisyä ja varhaista havaitsemista kouluterveydenhuollossa työskentelevien terveydenhoitajien kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työelämään tutkimustuloksia, jotta hoitohenkilökunta saa tutkittua tietoa oman alueen hoitotyöstä. Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen ennaltaehkäisevässä mielenterveys-työssä sekä nuorten hoitotyössä oli oppimistavoitteeni.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa oli kaksi tutkimustehtävää. Tutkimus toteutettiin keväällä 2013 yhteistyössä yhteistyötahon kanssa. Tutkimus toteutettiin yksilöllisesti kouluterveydenhoitajille tehtävän teemahaastatteluna. Haastateltavia tutkimukseen valikoitui kolme. Yksi haastatteluista toteutettiin esihaastatteluna. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kouluterveydenhoitajien kokemuksen mukaan sairaus ilmenee vastaanottotilanteissa. Nuoren läheiset saattavat myös ottaa kouluterveydenhoitajaan yhteyttä ja ilmaista huolensa nuoresta. Kouluterveydenhoitajat tunnistavat sairauden tilanteen kokonaisvaltaisella kartoituksella vuorovaikutuksessa nuoren kanssa. Sairastumisvaarassa olevilla nuorilla on kouluterveydenhoitajien mukaan usein taustalla suuria elämäntapahtumia. Sairastuneet ovat olleet pääosin naisia ja pääosin yläaste- tai lukioikäisiä. Auttamismenetelminä vastaanotolla kouluterveydenhoitajat käyttävät keskustelua, motivointia, itsehoitoon ohjausta, perheen ja yhteistyökumppaneiden mukaan ottamista. Haasteina vastaanotolla on sairauden tunnistamisen vaikeus, nuoren sairaudentunnon puute, hoitajien koulutuksen puute, tietokatkokset terveystiedoissa sekä jatkohoidon järjestäminen.
Tutkimukseni toi tutkittua tietoa terveydenhoitajien kokemuksista anoreksian ilmenemisestä ja varhaisesta havaitsemisesta kouluterveydenhuollossa. Sairauden tunnistaminen koettiin haastavaksi. Moniammatillisen yhteistyön ja perheen rooli korostui nuoren hoidossa. Työkokemuksen tuoma varmuus ja osaaminen koettiin voimavarana sairastuneen kohtaamisessa. Jatkotutkimus-aiheeksi esitän keinojen etsimistä anoreksian ennaltaehkäisyyn. Hoitotyöhön kaivataan myös apuvälineitä varhaisen havaitsemisen tueksi.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla nuorten anoreksian ennaltaehkäisyä ja varhaista havaitsemista kouluterveydenhuollossa työskentelevien terveydenhoitajien kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työelämään tutkimustuloksia, jotta hoitohenkilökunta saa tutkittua tietoa oman alueen hoitotyöstä. Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen ennaltaehkäisevässä mielenterveys-työssä sekä nuorten hoitotyössä oli oppimistavoitteeni.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa oli kaksi tutkimustehtävää. Tutkimus toteutettiin keväällä 2013 yhteistyössä yhteistyötahon kanssa. Tutkimus toteutettiin yksilöllisesti kouluterveydenhoitajille tehtävän teemahaastatteluna. Haastateltavia tutkimukseen valikoitui kolme. Yksi haastatteluista toteutettiin esihaastatteluna. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kouluterveydenhoitajien kokemuksen mukaan sairaus ilmenee vastaanottotilanteissa. Nuoren läheiset saattavat myös ottaa kouluterveydenhoitajaan yhteyttä ja ilmaista huolensa nuoresta. Kouluterveydenhoitajat tunnistavat sairauden tilanteen kokonaisvaltaisella kartoituksella vuorovaikutuksessa nuoren kanssa. Sairastumisvaarassa olevilla nuorilla on kouluterveydenhoitajien mukaan usein taustalla suuria elämäntapahtumia. Sairastuneet ovat olleet pääosin naisia ja pääosin yläaste- tai lukioikäisiä. Auttamismenetelminä vastaanotolla kouluterveydenhoitajat käyttävät keskustelua, motivointia, itsehoitoon ohjausta, perheen ja yhteistyökumppaneiden mukaan ottamista. Haasteina vastaanotolla on sairauden tunnistamisen vaikeus, nuoren sairaudentunnon puute, hoitajien koulutuksen puute, tietokatkokset terveystiedoissa sekä jatkohoidon järjestäminen.
Tutkimukseni toi tutkittua tietoa terveydenhoitajien kokemuksista anoreksian ilmenemisestä ja varhaisesta havaitsemisesta kouluterveydenhuollossa. Sairauden tunnistaminen koettiin haastavaksi. Moniammatillisen yhteistyön ja perheen rooli korostui nuoren hoidossa. Työkokemuksen tuoma varmuus ja osaaminen koettiin voimavarana sairastuneen kohtaamisessa. Jatkotutkimus-aiheeksi esitän keinojen etsimistä anoreksian ennaltaehkäisyyn. Hoitotyöhön kaivataan myös apuvälineitä varhaisen havaitsemisen tueksi.