ICF- viitekehyksen ja GAS- menetelmän yhteiskäytön kehittäminen : kuntoutumisprosessin tueksi
Lampi-Pyötsiä, Pirkko (2013)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120119242
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120119242
Tiivistelmä
Pirkko Lampi-Pyötsiä
Toimintaterapeutti YAMK
1.12.2013
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) -viitekehyksen ja Goal Attainment Scaling (GAS) -menetelmän yhteiskäyttöä luomalla työmenetelmää moniammatilliseen työhön asiakkaan aseman vahvistamiseksi kuntoutumisprosessissa. Valtakunnallinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellisen perinteen ohjaamana yhteiskehittelynä huhtikuu- kesäkuu 2013 aikana. Kehittäjäryhmään (5) kuuluivat neljän eri sairaanhoitopiirin näön kuntoutusohjauksen työntekijät Etelä- ja Keski-Suomesta ja lasten kuntoutusohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry:stä Helsingistä. Moniammatillisessa kehittäjäryhmässä olivat mukana sairaanhoitaja, kolme fysioterapeuttia ja toimintaterapeutti. Kehittämistyötä ohjanneet kehittämiskysymykset ja kehittämisteko: 1. Minkälaisia ovat ICF- viitekehyksestä saadut käyttökokemukset kuntoutumisprosessin toteutuksessa? 2. Minkälaisia ovat GAS- menetelmästä saadut käyttökokemukset kuntoutumisprosessin toteutuksessa? 3. Mitä mahdollisuuksia ICF- viitekehyksen ja GAS- menetelmän yhteiskäyttö tuo kuntoutumisprosessiin? 4. Kehitettiin ICF: n ja GAS: n yhteiskäyttöä. Kehittämistyö on perustunut monimenetelmällisyyteen ja kehittämisen vaiheistukseen. Kehittäminen alkoi avoimella teemoitetulla kyselyllä ICF- viitekehyksen ja GAS- menetelmän käyttökokemuksista ja niiden yhteiskäytön kehittämisestä. Vaiheistettu verkkokeskustelu suuntasi ajatukset käytännön kehittämiseen. Kehittämistapaamisia oli kolme: 2 kehittämistapaamista sairaanhoitopiireissa ja workshop Helsingissä 4.6.2013. Yhteiskehittelyssä syntyi Lapsen arjen kartta ® moniammatilliseen kuntoutustyöhön käytettäväksi eri kuntoutusorganisaatioissa asiakkaan kuulemiseksi. Tuotettu kehittämistieto kuvastaa lasten näkövammaiskuntoutuksen ICF- ja GAS- työskentelyn nykyhaasteita ja mahdollisuuksia koettuna neljässä keskussairaalapiirissä ja laitoskuntoutuksessa. Tulokset osoittavat organisaatioiden työkäytäntöjen, kuntoutustoimien ja hoitovastuun erityneisyyden sekä ICF: n että GAS: n käyttöönoton eriaikaisuuden hankaloittavan ICF- ajattelun ja GAS- menetelmän käyttöä yhdessä ja erikseen. Yhteiskäytön kehittämiselle positiivisia tekijöitä ovat työntekijän oma positiivinen asenne, riittävä koulutus, moniääninen keskustelu yhteisen ymmärryksen luomiseksi sekä toimintakäytäntöjen kehittäminen.
Toimintaterapeutti YAMK
1.12.2013
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) -viitekehyksen ja Goal Attainment Scaling (GAS) -menetelmän yhteiskäyttöä luomalla työmenetelmää moniammatilliseen työhön asiakkaan aseman vahvistamiseksi kuntoutumisprosessissa. Valtakunnallinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellisen perinteen ohjaamana yhteiskehittelynä huhtikuu- kesäkuu 2013 aikana. Kehittäjäryhmään (5) kuuluivat neljän eri sairaanhoitopiirin näön kuntoutusohjauksen työntekijät Etelä- ja Keski-Suomesta ja lasten kuntoutusohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry:stä Helsingistä. Moniammatillisessa kehittäjäryhmässä olivat mukana sairaanhoitaja, kolme fysioterapeuttia ja toimintaterapeutti. Kehittämistyötä ohjanneet kehittämiskysymykset ja kehittämisteko: 1. Minkälaisia ovat ICF- viitekehyksestä saadut käyttökokemukset kuntoutumisprosessin toteutuksessa? 2. Minkälaisia ovat GAS- menetelmästä saadut käyttökokemukset kuntoutumisprosessin toteutuksessa? 3. Mitä mahdollisuuksia ICF- viitekehyksen ja GAS- menetelmän yhteiskäyttö tuo kuntoutumisprosessiin? 4. Kehitettiin ICF: n ja GAS: n yhteiskäyttöä. Kehittämistyö on perustunut monimenetelmällisyyteen ja kehittämisen vaiheistukseen. Kehittäminen alkoi avoimella teemoitetulla kyselyllä ICF- viitekehyksen ja GAS- menetelmän käyttökokemuksista ja niiden yhteiskäytön kehittämisestä. Vaiheistettu verkkokeskustelu suuntasi ajatukset käytännön kehittämiseen. Kehittämistapaamisia oli kolme: 2 kehittämistapaamista sairaanhoitopiireissa ja workshop Helsingissä 4.6.2013. Yhteiskehittelyssä syntyi Lapsen arjen kartta ® moniammatilliseen kuntoutustyöhön käytettäväksi eri kuntoutusorganisaatioissa asiakkaan kuulemiseksi. Tuotettu kehittämistieto kuvastaa lasten näkövammaiskuntoutuksen ICF- ja GAS- työskentelyn nykyhaasteita ja mahdollisuuksia koettuna neljässä keskussairaalapiirissä ja laitoskuntoutuksessa. Tulokset osoittavat organisaatioiden työkäytäntöjen, kuntoutustoimien ja hoitovastuun erityneisyyden sekä ICF: n että GAS: n käyttöönoton eriaikaisuuden hankaloittavan ICF- ajattelun ja GAS- menetelmän käyttöä yhdessä ja erikseen. Yhteiskäytön kehittämiselle positiivisia tekijöitä ovat työntekijän oma positiivinen asenne, riittävä koulutus, moniääninen keskustelu yhteisen ymmärryksen luomiseksi sekä toimintakäytäntöjen kehittäminen.