Selkoa arkeen : sisällön tuottaminen selkokieliseen julkaisuun arjen strukturoimisesta pakolais- ja turvapaikanhakijavanhemmille.
Hallamaa, Emmi; Sihlman, Elina (2013)
Hallamaa, Emmi
Sihlman, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219298
Tiivistelmä
Suomeen muuttaessaan maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaiset perheet kohtaavat paitsi uuden ympäristön ja kulttuurin, myös uudenlaisen opetus- ja koulukulttuurin. Monesti lapsi oppii koulukulttuuriin käytännön kautta koulussa, mutta vanhemmalle, jolla ei itsellään ole kokemusta Suomen koulukulttuurista, lapsen oppimisen tukeminen koulun ulkopuolella tuottaa haasteita. Opinnäytetyö tarjoaa materiaalia vanhemmille, juuri tämän koulun ulko-puolisen oppimisen tukemisen avuksi.
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Kidutettujen kuntoutuskeskuksen ja Plan Suomen kanssa. Opinnäytetyössä tehdyn pohjatyön tarkoitus on lopulta tuottaa pakolais- ja turvapaikanhakijaperheille suunnattu selkokielinen materiaali, joka auttaisi vanhempia struktu-roimaan perheen arkea lapsien kouluajan ulkopuolella. Materiaalin on tarkoitus myös tukea vanhempien osallistuvaa roolia lapsen koulutyöskentelyssä, koska lähdekirjallisuuden ja yhteistyökumppaneiden kokemusten perusteella vanhempien on vaikea osallistua lapsien koulunkäynnin tukemiseen kotiympäristössä. Opinnäytetyön aihe nousi ensisijaiselta yhteistyökumppaniltamme Kidutettujen kuntoutuskeskuksen YTY-hankkeen henkilökunnalta. Yhteyden haastateltaviin saimme Plan Suomen kautta.
Opinnäytetyön pääaineisto koostui kolmesta maahanmuuttajavanhemman haastatteluista. Haastattelut analysoitiin narratiivisen analyysin avulla. Lähdekirjallisuutta käytettiin haastattelujen analysoinnin tukena sekä pohjatyön ja teoreettisen tarkastelun perustana.
Haastattelujen perustella selvisi, että ideoimistamme luonnoksista arkipäivää kellotaulun avulla jäsentävä oli kaikkein selkein. Haastateltavat tuottivat sisältöä lopulliseen tuotokseen omia kokemuksiaan arjen toiminnoista jakamalla.
Haastattelujen perusteella suurimmaksi haasteeksi kotoutumisprosessissa nousivat puutteelliset suomen kielen taidot ja yhteisöllisyyteen liittyvät kulttuurilliset erot. Tiedonhaun perusteella pakolais- ja turvapaikanhakijavanhemmille tuotettua materiaalia on olemassa vähän suhteutettuna ammattilaisille suunnatun materiaalin määrään. Tuottamamme materiaali pyrkii tasoittamaan tätä epäsuhdetta.
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Kidutettujen kuntoutuskeskuksen ja Plan Suomen kanssa. Opinnäytetyössä tehdyn pohjatyön tarkoitus on lopulta tuottaa pakolais- ja turvapaikanhakijaperheille suunnattu selkokielinen materiaali, joka auttaisi vanhempia struktu-roimaan perheen arkea lapsien kouluajan ulkopuolella. Materiaalin on tarkoitus myös tukea vanhempien osallistuvaa roolia lapsen koulutyöskentelyssä, koska lähdekirjallisuuden ja yhteistyökumppaneiden kokemusten perusteella vanhempien on vaikea osallistua lapsien koulunkäynnin tukemiseen kotiympäristössä. Opinnäytetyön aihe nousi ensisijaiselta yhteistyökumppaniltamme Kidutettujen kuntoutuskeskuksen YTY-hankkeen henkilökunnalta. Yhteyden haastateltaviin saimme Plan Suomen kautta.
Opinnäytetyön pääaineisto koostui kolmesta maahanmuuttajavanhemman haastatteluista. Haastattelut analysoitiin narratiivisen analyysin avulla. Lähdekirjallisuutta käytettiin haastattelujen analysoinnin tukena sekä pohjatyön ja teoreettisen tarkastelun perustana.
Haastattelujen perustella selvisi, että ideoimistamme luonnoksista arkipäivää kellotaulun avulla jäsentävä oli kaikkein selkein. Haastateltavat tuottivat sisältöä lopulliseen tuotokseen omia kokemuksiaan arjen toiminnoista jakamalla.
Haastattelujen perusteella suurimmaksi haasteeksi kotoutumisprosessissa nousivat puutteelliset suomen kielen taidot ja yhteisöllisyyteen liittyvät kulttuurilliset erot. Tiedonhaun perusteella pakolais- ja turvapaikanhakijavanhemmille tuotettua materiaalia on olemassa vähän suhteutettuna ammattilaisille suunnatun materiaalin määrään. Tuottamamme materiaali pyrkii tasoittamaan tätä epäsuhdetta.