Päivätoimintaan osallistuvien ikääntyneiden omaishoidettavien toimintakyvyn kartoitus RAVA-mittarilla

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa omaishoidettavien, päivätoiminnassa käyvien ikäihmisten toimintakykyä ja sen muutoksia RAVA-mittarin avulla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää MMSE-muistitestituloksen yhteyttä toimintakyvyn säilymiseen päivätoimintaan osallistuneiden ryhmässä. Tutkimuksessa verrattiin päivätoiminnassa käyvien ja päivätoiminnassa käymättömien omaishoidettavien toimintakyvyn muutoksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työelämän tarvitsemaa tietoa palvelun kohdentamiseksi oikealle kohderyhmälle.

Lähestymistapa oli määrällinen. Aineistona käytettiin tilastoitua tietoa omaishoidettavista asiakkaista: kahden RAVA-toimintakykymittauksen tulokset sekä MMSE-testin pisteet. Tutkimukseen osallistui kaksi ryhmää. Toinen koostui omaishoidettavista, säännöllisesti vuonna 2012 päivätoimintaan osallistuneista 58 asiakkaasta (N=58). Toiseen ryhmään kuului 34 omaishoidettavaa (N=34), jotka eivät käyneet päivätoiminnassa. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen. Tuloksia kuvailtiin taulukoiden, kuvioiden ja ristiintaulukoinnin avulla. Tulosten merkitsevyyttä testattiin tilastomenetelmin.

Tutkimustulosten mukaan omaishoidettavien toimintakyky oli keskimäärin heikko, ja heillä oli tarve valvottuun hoitoon. Päivätoimintaan osallistuneiden ja osallistumattomien ryhmien välillä ei ollut eroa ensimmäisessä RAVA-toimintakykymittauksessa, mutta toisella mittauskerralla ero oli merkitsevä. Päivätoimintaan osallistuneista omaishoidettavista toimintakyky oli parantunut noin 40%, heikentynyt noin 40% ja lopuilla pysynyt samana. Verrokkiryhmäläisistä taas yli puolella toimintakyky oli heikentynyt mittausten välillä ja vain alle viidenneksellä se oli parantunut. Tutkimuksen mukaan päivätoimintaan osallistuminen vaikutti positiivisesti toimintakyvyn säilymiseen ikääntyneillä omaishoidettavilla. MMSE-tuloksella ei ollut yhteyttä toimintakyvyn muutoksiin, joten päivätoimintaan osallistuvat todennäköisesti hyötyvät päivätoiminnasta riippumatta kognitiivisesta toimintakyvystään.

Tuloksia voidaan hyödyntää suunnattaessa palveluja asiakasryhmille. Toimintakyvyn heikkeneminen on riski kotona asumiselle ja omaishoitosuhteen jatkumiselle, joten päivätoimintaan osallistuminen olisi tärkeää toimintakyvyn säilymisen kannalta. Jatkotutkimuksia tarvitaan siitä, minkä palveluyhdistelmän avulla omaishoidettavan toimintakyky parhaiten säilyy, omaishoitaja jaksaa hoitaa ja kotona asuminen näiden kahden keskeisen tekijän ansiosta onnistuu mahdollisimman kauan.

The purpose of the study was to identify functional capacity and its changes using the RAVA – meter among the elderly people who were care recipients at home and took part in activities in a senior day center. Another purpose was to examine the connection between the MMSE memory test results and changes in the functional capacity of the participants in the day center group. The study compared the changes among the care recipients who did not take part in activities in the day center and the ones who did. The aim of the study was to provide data required for targeting the service for the right target group.

The study was based on quantitative research methods. The data concerning the care recipients were: two measurement results of the RAVA-meter and a MMSE test score. The study included two groups. The first one consisted of 58 clients (N=58) who were care re-cipients and took part in day center activities in year 2012. The second group included 34 care recipients (N = 34) who did not engage in day care center activities. The data were analyzed statistically using the SPSS program. The results were described using tables, figures and cross-tabulation. The results were tested using statistical significance methods.

The results showed that the care recipients had a decreased functional capacity and a need for supervised care. Day center participants and non-participants did not differ in the first RAVA functional measurement, but the second time the difference was significant. Among the day center participant group the functional status was improved in about 40 % of the participants, decreased about 40% of the participants, and for the rest it remained the same. However more than half of the control group members´ functional ability had decreased between the measurements and among less than one fifth of them it had improved. According to this study the participation in the activities in elderly people´s day center had a positive effect on functional capacity among care recipients. The MMSE score did not have a connection to the changes in functional capacity, so it seems that participating in day center activities is beneficial regardless of the cognitive ability.

The results can be used for targeting services to customers. The deterioration of functional capacity is a risk for living at home, so participation in activities in a day center would be important for the preservation of functional ability. Further research is needed on the combination of the service that enables the care recipient`s living at home and ensures the care giver`s ability for the care at home for as long as possible