Harmoninen tunnelma : Miten modaaliset harmoniailmiöt vaikuttavat tunnelmaan omissa jazz-sävellyksissäni?

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoitus on etsiä yhteyksiä modaalisen jazzharmonian ja tunnelman välillä omissa big band -sävellyksissäni. Pyrin selvittämään, miten modaalisten, ei-funktionaalisten harmoniatekniikoiden ja -ilmiöiden käyttö vaikuttaa tunnelmien välittämiseen nykyaikaisissa jazzsävellyksissä.

Pääasiallisena tutkimusmetodina käytin kahden esimerkkisävellyksen muotorakenteiden teoreettista harmonia-analyysia ja keskinäistä vertailua. Työni perustuu melko edistyneisiin musiikillisiin tekniikoihin ja ilmiöihin, joten perusoletuksena on, että lukijalla on hyvä musiikinteorian yleistuntemus. Työstä voi olla erityisesti hyötyä jazzsävellysopintojaan aloitteleville tai mahdollisesti edistyneemmillekin opiskelijoille.

Käytin analyysissa nuottiesimerkkejä ja kävin niiden avulla teosten pääteemojen harmoniarakenteen läpi useammalla eri tasolla. Työhöni liittyvät tärkeänä osana liitteinä olevat esimerkkiteosten audio-videotallenteet ja alkuperäiset partituurit. Tutkimuksen näkökulma on analyysivaiheessa jokseenkin objektiivinen, mutta tulososiossa pohdin harmonian ja tunnelman välistä yhteyttä subjektiivisesta ja sävellyksellisestä näkökulmasta.

Lopputuloksena huomasin, että modaalisen ja ei-funktionaalisen jazzharmonian keinoin voidaan saavuttaa vahvoja tunnelmavaihteluja ja dramaturgisia kaaria. Tunnelmaan vaikuttavat mm. keskeinen perustonaliteetti tai sen puuttuminen, käytettyjen moodisävyjen kirkkaus ja tummuus, bassoliike ja vaihtelu harmonialiikkeen suhteellisessa diatonisuudessa.

Modaalisen harmonian käyttöön liittyy myös potentiaalisia riskejä, kuten ei-funktionaalisten tekniikoiden ylikäyttö tai väärinymmärrys. Kyseessä on siis esteettisesti jokseenkin haastava tyylilaji - erityisesti verrattuna tonaaliseen harmoniamaailmaan, jossa ilmiöt ovat lähtökohtaisesti helpommin lähestyttäviä ja luonteeltaan tunnistettavampia.

The goal of my Thesis was to find connections between modal jazz harmony and atmosphere in my own compositions for big band. I tried to find out how the use of different tools and phenomena in modal and non-functional harmony affect the atmosphere in the final outcome of contemporary jazz pieces.

The main research method was constructing a theoretical harmony analysis and comparison of two different compositions, focusing on their harmonic main forms. Because advanced musical terms and techniques were applied, it is assumed that the reader has a good grasp of music theory in general. This text may be especially useful to jazz composing students - beginners or perhaps even more advanced ones.

In the analysis I mainly used notated examples to find out how the harmonic main forms of the compositions are built, analyzing them on several levels. I added audio/video recordings and original scores of the compositions as appendices which are an important part of the Thesis. The analysis is somewhat objective but the final part presents the atmosphere from a more subjective point of view, including my own thoughts as a composer.

The most important result I got from the analysis is that the appropriate use of modal, non-functional harmony enables a rather broad and strong range of potential emotional response and drama. The atmosphere can be manipulated with the perceived tonal center (or the lack of it), brightness and darkness of the scales, root motion, and changes in relative diatonic sense of the movement, for example.

There are some potential risks concerning the use of these quite advanced harmony techniques. They can be easily overused or misunderstood. Thus, composing in a non-functional modal style is a relatively challenging craft, especially compared to basic tonal harmony which is often much more accessible and recognizable in nature.