Lapsen käden perifeerinen hermovaurio : tuntopuutos ja sen kuntouttaminen

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee lapsen käden perifeeristä hermovauriota, sen aiheuttamaa tuntopuutosta sekä tunnon kuntouttamista. Työelämän yhteistyökumppanina ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön toimintaterapeutit Sari Marjala ja Sanna Rautakorpi. Tarve opinnäytetyölle nousi yhteistyökumppaneilta, jotka toivoivat lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattua tunnonkoulutusmateriaalia.

Opinnäytetyön tarkoituksena on vastata kahteen työtä ohjanneeseen kysymykseen: 1. Miten käden perifeerisen hermovaurion aiheuttamaa tuntopuutosta kuntoutetaan lapsilla? 2. Mitkä toiminnot ovat tunnonkoulutuksessa tarkoituksenmukaisia ja lapselle mielekkäitä sekä sovellettavissa perheen arkeen? Ensimmäiseen kysymykseen vastattiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Toista kysymystä ohjasi Piercen Toiminnan terapeuttisen voiman viitekehys, johon sovellettiin kirjallisuuskatsauksen avulla löydettyä tietoa, joka käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Tämä tieto tiivistettiin ja sen pohjalta laadittiin internetistä tulostettava tunnonkoulutuohje.

Tunnonkoulutusharjoitteiden kohderyhmänä ovat leikki-ikäiset 4–6-vuotiaat lapset sekä heidän vanhempansa, sillä tunnonkoulutus toteutuu kotona lapsen arjessa. Tunnonkoulutusohje sisältää tunnonkoulutusharjoitteiden lisäksi tietoa käden perifeerisestä hermovauriosta ja sen vaikutuksista käden motoriikkaan ja sensoriikkaan sekä tuntopuutoksen aihettamista riskeistä käden käytölle.

Lapsen käden perifeerisestä hermovauriota ja sen aiheuttamaa tuntopuutosta on tutkittu vähän. Lapsen tunnonkoulutuksen menetelmistä ei löytynyt kirjallisuuskatsauksen avulla lainkaan tietoa. Aikuisen käden perifeerisen hermovaurion tunnonkoulutus pohjautuu löytämissämme tutkimuksissa A. Lee Dellonin aikasen ja myöhäisen vaiheen tunnonkoulutuksen mentelmään. Menetelmää hyödynnetään yhä tänäkin päivänä, mutta tunnonkoulutuksen vaikuttavuudesta on rajoitetusti tutkimustietoa.

The subject of this thesis is peripheral nerve injury and sensory relearning of the upper limb in children. We worked in co-operation with occupational therapists Sari Marjala and Sanna Rautakorpi from the Helsinki University Central Hospital which is a part of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. Our partners had a need for a guide to give to the children and their parents to relearn sensation after peripheral nerve injuries.

The aim of this study is to answer two questions that guided our working process. 1. How can the sensation of peripheral nerve injury in upper limb be relearned in children? 2. What are accurate and meaningful sensory relearning methods for children that are applicable at home in the daily lives of children? We answered the first question by doing a literature review. To answer the second question, we were guided by Pierce`s Therapeutic Power framework to which we applied the information we found in the literature review. Based on the information we had summarized we made the sensory learning guide for children.

The target group of our sensory relearning guide is four- to six-year-old children and their parents because sensory relearning is performed at home in the everyday lives of families. The guide includes information about peripheral nerve injuries and the effects of nerve injury on the motor and sensory functions of the hand. There is also information about the risks involved when using the hand with nerve injury in everyday life.

There has only been a little research about children with peripheral nerve injuries and sensory loss in the hand. We did not find any information on sensory relearning methods for children in our literature review. All the sensory relearning methods used with adults were based on A. Lee Dellon`s early and late phase sensory relearning methods. The method is still used today but there is only limited information about the quantity and quality of the method.