Library models in academic libraries : A comparative case study: University of Cambridge and Anglia Ruskin University
Rotonen, Annika (2013)
Rotonen, Annika
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319703
Tiivistelmä
Idea tähän opinnäytetyöhön tuli eräältä kirjastonhoitajalta, joka työskentelee Cambridgen yliopistoon kuuluvassa tiedekunnan kirjastossa. Hän oli kiinnostunut selvittämään onko suuresta määrästä kirjastoresursseja (niin henkilö- kuin kokoelmaresursseja) Cambridgen yliopistossa etua yliopiston opiskelijoiden oppimiselle verrattuna yliopistoihin, joissa kirjaston kokoelmat ja muut kirjastoresurssit ovat pienemmät. Tästä tuli idea verrata kahta Cambridgessa, Englannissa sijaitsevaa yliopistokirjastoa, joiden organisaatiomallit ovat erilaiset.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa keskitetyn ja hajautetun kirjastomallien eroja sekä hyviä ja huonoja puolia. Tässä tapaustutkimuksessa Cambridgen yliopiston kirjastot edustivat hajautettua ja Anglia Ruskinin yliopiston kirjasto keskitettyä kirjastomallia. Pääkysymykset olivat: Mitä eri kirjastomalleilla voidaan saavuttaa? Onko kirjastoille ja kirjastonhoitajille edelleen tarvetta ja arvoa? Saavatko Cambridgen yliopiston opiskelijat suhteellisen suuresta kirjastoresurssien määrästä etulyöntiaseman verrattuna Anglia Ruskinin yliopiston opiskelijoihin?
Opinnäytetyö keskittyy kirjastonhoitajien näkökulmaan. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka tehtiin Cambridgessa kesällä 2013. Suuren kirjastomäärän vuoksi Cambridgen yliopiston kirjastojen joukosta valittiin haastatteluihin kahdeksan esimerkkikirjastoa ja näiden kirjastonhoitajia. Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin niin englannin kuin suomenkielistäkin materiaalia, joka käsitteli yhteistyötä ja organisaatiorakenteita korkeakoulukirjastoissa. Lisäksi teoriaosuudessa käytettiin tapaustutkimuksia organisaatiomuutoksista etenkin suomalaisissa yliopistokirjastoissa.
Tulokset osoittivat, että kirjastot ja kirjastonhoitajat ovat edelleen tarvittuja sekä arvostettuja. Voidaan myös todeta, että suuri määrä kirjastoresursseja antaa mahdollisesti etulyöntiaseman Cambridgen yliopiston opiskelijoille, mutta resurssien määrä ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa opiskelijoiden mahdolliseen etulyöntiasemaan ja oppimiseen. Haastattelujen myötä nousi esiin myös monia kirjastomallien eroja sekä hyviä ja huonoja puolia. Tärkeimpiin kuuluivat: paikalliset käyttäjien tarpeet, joita painotettiin kummassakin mallissa, suuri määrä kirjastoresursseja sekä jokaisen kirjaston omaperäisyys ja palvelun henkilökohtaisuus hajautetussa mallissa, sekä käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vastaaminen ja kirjastohenkilökunnan korkean taitotason ylläpitäminen kirjaston henkilökunnan koulutuksen kautta keskitetyssä mallissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa keskitetyn ja hajautetun kirjastomallien eroja sekä hyviä ja huonoja puolia. Tässä tapaustutkimuksessa Cambridgen yliopiston kirjastot edustivat hajautettua ja Anglia Ruskinin yliopiston kirjasto keskitettyä kirjastomallia. Pääkysymykset olivat: Mitä eri kirjastomalleilla voidaan saavuttaa? Onko kirjastoille ja kirjastonhoitajille edelleen tarvetta ja arvoa? Saavatko Cambridgen yliopiston opiskelijat suhteellisen suuresta kirjastoresurssien määrästä etulyöntiaseman verrattuna Anglia Ruskinin yliopiston opiskelijoihin?
Opinnäytetyö keskittyy kirjastonhoitajien näkökulmaan. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka tehtiin Cambridgessa kesällä 2013. Suuren kirjastomäärän vuoksi Cambridgen yliopiston kirjastojen joukosta valittiin haastatteluihin kahdeksan esimerkkikirjastoa ja näiden kirjastonhoitajia. Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin niin englannin kuin suomenkielistäkin materiaalia, joka käsitteli yhteistyötä ja organisaatiorakenteita korkeakoulukirjastoissa. Lisäksi teoriaosuudessa käytettiin tapaustutkimuksia organisaatiomuutoksista etenkin suomalaisissa yliopistokirjastoissa.
Tulokset osoittivat, että kirjastot ja kirjastonhoitajat ovat edelleen tarvittuja sekä arvostettuja. Voidaan myös todeta, että suuri määrä kirjastoresursseja antaa mahdollisesti etulyöntiaseman Cambridgen yliopiston opiskelijoille, mutta resurssien määrä ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa opiskelijoiden mahdolliseen etulyöntiasemaan ja oppimiseen. Haastattelujen myötä nousi esiin myös monia kirjastomallien eroja sekä hyviä ja huonoja puolia. Tärkeimpiin kuuluivat: paikalliset käyttäjien tarpeet, joita painotettiin kummassakin mallissa, suuri määrä kirjastoresursseja sekä jokaisen kirjaston omaperäisyys ja palvelun henkilökohtaisuus hajautetussa mallissa, sekä käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vastaaminen ja kirjastohenkilökunnan korkean taitotason ylläpitäminen kirjaston henkilökunnan koulutuksen kautta keskitetyssä mallissa.