Library models in academic libraries : A comparative case study: University of Cambridge and Anglia Ruskin University

Abstract

The idea for this thesis came from a librarian who works in a Faculty Library which is a part of the University of Cambridge. The client wanted to examine whether students from University of Cambridge have an academic advantage over students in universities with less library provision. This led to an idea to make a comparative study of two university libraries that have different library organisational models. Both universities were located in Cambridge, the United Kingdom.

The aim of this study was to examine the differences, pros and cons between centralised (Anglia Ruskin University Library) and decentralised (libraries within the University of Cambridge) library models through case study. The main issues that needed answers were: what could be achieved through different library models, were libraries and subject librarians still needed and did the comparatively large amount of library resources/provision offered by the University of Cambridge give students an academic advantage over their Anglia Ruskin University counterparts.

This study focused on librarians’ viewpoints. The main research method used was qualitative partially structured theme interviews which were carried out in Cambridge during the summer of 2013. Because of the vast number of libraries within the University of Cambridge, eight sample libraries and their librarians were selected for the interviews. As the theoretical background for this thesis, material both in English and Finish about collaboration and organisational structures in academic libraries and also case studies of organisational changes especially in Finnish university libraries, was used.

The results proved that there is still a value for librarians and libraries. It could be also stated that the large amount of library provision gives the University of Cambridge students an academic advantage but that it is not only the amount of provision that contributes to this advantage but that other things also have an impact. Through the interviews many differences, pros and cons between the models arose. The most important of these included the importance of local needs that was emphasised in both models, the great amount of library provision and personality of each library in a decentralised model and the responsiveness to changing user needs and keeping the library staff’s skills on a high level through a significant amount of staff training in a centralised model.

Idea tähän opinnäytetyöhön tuli eräältä kirjastonhoitajalta, joka työskentelee Cambridgen yliopistoon kuuluvassa tiedekunnan kirjastossa. Hän oli kiinnostunut selvittämään onko suuresta määrästä kirjastoresursseja (niin henkilö- kuin kokoelmaresursseja) Cambridgen yliopistossa etua yliopiston opiskelijoiden oppimiselle verrattuna yliopistoihin, joissa kirjaston kokoelmat ja muut kirjastoresurssit ovat pienemmät. Tästä tuli idea verrata kahta Cambridgessa, Englannissa sijaitsevaa yliopistokirjastoa, joiden organisaatiomallit ovat erilaiset.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa keskitetyn ja hajautetun kirjastomallien eroja sekä hyviä ja huonoja puolia. Tässä tapaustutkimuksessa Cambridgen yliopiston kirjastot edustivat hajautettua ja Anglia Ruskinin yliopiston kirjasto keskitettyä kirjastomallia. Pääkysymykset olivat: Mitä eri kirjastomalleilla voidaan saavuttaa? Onko kirjastoille ja kirjastonhoitajille edelleen tarvetta ja arvoa? Saavatko Cambridgen yliopiston opiskelijat suhteellisen suuresta kirjastoresurssien määrästä etulyöntiaseman verrattuna Anglia Ruskinin yliopiston opiskelijoihin?

Opinnäytetyö keskittyy kirjastonhoitajien näkökulmaan. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisia puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka tehtiin Cambridgessa kesällä 2013. Suuren kirjastomäärän vuoksi Cambridgen yliopiston kirjastojen joukosta valittiin haastatteluihin kahdeksan esimerkkikirjastoa ja näiden kirjastonhoitajia. Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin niin englannin kuin suomenkielistäkin materiaalia, joka käsitteli yhteistyötä ja organisaatiorakenteita korkeakoulukirjastoissa. Lisäksi teoriaosuudessa käytettiin tapaustutkimuksia organisaatiomuutoksista etenkin suomalaisissa yliopistokirjastoissa.

Tulokset osoittivat, että kirjastot ja kirjastonhoitajat ovat edelleen tarvittuja sekä arvostettuja. Voidaan myös todeta, että suuri määrä kirjastoresursseja antaa mahdollisesti etulyöntiaseman Cambridgen yliopiston opiskelijoille, mutta resurssien määrä ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa opiskelijoiden mahdolliseen etulyöntiasemaan ja oppimiseen. Haastattelujen myötä nousi esiin myös monia kirjastomallien eroja sekä hyviä ja huonoja puolia. Tärkeimpiin kuuluivat: paikalliset käyttäjien tarpeet, joita painotettiin kummassakin mallissa, suuri määrä kirjastoresursseja sekä jokaisen kirjaston omaperäisyys ja palvelun henkilökohtaisuus hajautetussa mallissa, sekä käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vastaaminen ja kirjastohenkilökunnan korkean taitotason ylläpitäminen kirjaston henkilökunnan koulutuksen kautta keskitetyssä mallissa.