Kaavoituksen vaikutus vesijätön lunastamisen edellytyksiin
Haulos, Panu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201071106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201071106
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty Maanmittauslaitoksen toimeksiannosta tarpeeseen saada toimitusinsinööreille ohjeistusta kaavoituksen huomioon ottamisesta vesijätön lunastamisen edellytysarvioinnissa. Työssä tarkastellaan lainsäädännön, oikeuskäytännön ja kirjallisuuden perusteella kaavoituksen vaikutusta lunastamisen edellytyksiin ja muodostetaan käsitys yleiskaavan, asemakaavan ja vireillä olevan kaavoituksen vaikutuksesta edellytyksiin.
Työssä selostetaan kaavoitusjärjestelmää yleisesti sekä yleiskaavaa ja asemakaavaa yksityiskohtaisemmin. Vesijätön määritelmä sekä omistus selostetaan. Suomen kiinteistöjärjestelmässä vesijätön muodostuminen ei muuta kiinteistöjaotusta, joten alkujaan rantaan rajoittuvien kiinteistöjen eteen voi muodostua toisen omistamaa vesijättöä. Kiinteistöjen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi ja vesijätöstä aiheutuvan haitan poistamiseksi on lainsäädännössä mahdollistettu vesijätön lunastaminen. Työssä kerrotaan pääpiirteittäin lunastamisen historia, sekä voimassa olevan lainsäädännön mukaiset edellytykset lunastamiselle.
Oikeuskäytäntöön ja lainsäädäntöön perustuen voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava tai asemakaava voi estää vesijätön lunastamisen. Vesijättöön rajoittuvan kiinteistön ollessa edellä mainitussa kaavassa kuivan maan rakennuspaikka, ei vesijättö aiheuta huomattavaa haittaa lunastajalle. Tämä koskee erityisesti yleiskaavan voimaantulon jälkeen muodostettua rakennuspaikkaa.
Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa voidaan myös osoittaa vesijätölle muu käyttötapa kuin lunastajatilan yksiomainen käyttö. Lisäksi edellä mainitussa kaavassa on voitu osoittaa vesijättö sellaiseen käyttöön, joka kaavan nojalla on toteutettavissa yleiseen tai yhteiskäyttöön. Tällöin se voi aiheuttaa KML 64 §:n mukaista huomattavaa haittaa, mikäli kaavan toteuttamisesta vastaava omistaa jo vesijätön. Asemakaava vaikuttaa myös suoraan vesijätön lunastamisen estymiseen KML 64 §:n mukaisesti, jos lunastaminen vaikeuttaa asemakaavaan sopeutuvien kiinteistöjen muodostumista.
Työssä selostetaan kaavoitusjärjestelmää yleisesti sekä yleiskaavaa ja asemakaavaa yksityiskohtaisemmin. Vesijätön määritelmä sekä omistus selostetaan. Suomen kiinteistöjärjestelmässä vesijätön muodostuminen ei muuta kiinteistöjaotusta, joten alkujaan rantaan rajoittuvien kiinteistöjen eteen voi muodostua toisen omistamaa vesijättöä. Kiinteistöjen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi ja vesijätöstä aiheutuvan haitan poistamiseksi on lainsäädännössä mahdollistettu vesijätön lunastaminen. Työssä kerrotaan pääpiirteittäin lunastamisen historia, sekä voimassa olevan lainsäädännön mukaiset edellytykset lunastamiselle.
Oikeuskäytäntöön ja lainsäädäntöön perustuen voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava tai asemakaava voi estää vesijätön lunastamisen. Vesijättöön rajoittuvan kiinteistön ollessa edellä mainitussa kaavassa kuivan maan rakennuspaikka, ei vesijättö aiheuta huomattavaa haittaa lunastajalle. Tämä koskee erityisesti yleiskaavan voimaantulon jälkeen muodostettua rakennuspaikkaa.
Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa voidaan myös osoittaa vesijätölle muu käyttötapa kuin lunastajatilan yksiomainen käyttö. Lisäksi edellä mainitussa kaavassa on voitu osoittaa vesijättö sellaiseen käyttöön, joka kaavan nojalla on toteutettavissa yleiseen tai yhteiskäyttöön. Tällöin se voi aiheuttaa KML 64 §:n mukaista huomattavaa haittaa, mikäli kaavan toteuttamisesta vastaava omistaa jo vesijätön. Asemakaava vaikuttaa myös suoraan vesijätön lunastamisen estymiseen KML 64 §:n mukaisesti, jos lunastaminen vaikeuttaa asemakaavaan sopeutuvien kiinteistöjen muodostumista.