Pelinkehitys prosessina
Salonen, Samuli (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520174
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli toimivan pelisovelluksen tuottaminen. Tähän käytettiin lukuisia eri ohjelmia, mutta kokoava työ tehtiin XNA-kehitystyökaluilla ja C#-ohjelmointikieltä käyttäen. Toisena tavoitteena oli tietokonepelien kehitysprosessin tarkasteleminen.
Pelialan viime vuosien muutokset ovat parantaneet pienempien pelinkehittäjien mahdollisuuksia toimia. Aiempaa kehittyneemmät kehitysympäristöt esimerkiksi vähentävät resurssien tarvetta ja vaadittavaa työmäärää, joten myös muutaman tai jopa vain yhden hengen tiimi voi saada jotain aikaan. Insinöörityössä kokeiltiin jälkimmäistä eli yhden hengen vaihtoehtoa.
Pelien ja pelien tekemisen historiaan ja nykypäivään tutustuttiin myös. Tekniikan kehittymisestä huolimatta moni vuosikymmenten takainen peli löytää vastineensa nykypelien joukosta. Moni pelinkehityksessä toimivaksi havaittu periaate, kuten pikainen toimivan prototyypin tuottaminen sekä jatkuva testaaminen ja iterointi, todettiin toimivaksi myös tämän projektin kohdalla. Pelinkehityksen teoriasta suuri osa käsittelee prosessin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mutta sitä ei tässä työssä työryhmän pienen koon vuoksi päästy juuri soveltamaan.
Tuotetun pelisovelluksen nimeksi valikoitui Nopea Kuha, ja sen vaiheita käydään tässä työssä läpi etenkin suunnittelun sekä graafisen että ohjelmointiteknisen toteutuksen osalta.
Nopean Kuhan valmistuttua sen testasivat ulkopuoliset testaajat, ja peli todettiin toimivaksi. Monet osa-alueet, kuten audiovisuaalinen ilme ja yleinen toteutus, keräsivät kiitosta, mutta toisaalta löytyi myös parantamisen varaa. Pelin kontrolleja esimerkiksi moitittiin hieman huteriksi. Kokonaisuus todettiin kuitenkin onnistuneeksi ja tarvittaessa jatkokehityskelpoiseksi. Myös käytetyt kehitystyökalut osoittautuivat tämänkaltaisiin projekteihin sopiviksi.
Pelialan viime vuosien muutokset ovat parantaneet pienempien pelinkehittäjien mahdollisuuksia toimia. Aiempaa kehittyneemmät kehitysympäristöt esimerkiksi vähentävät resurssien tarvetta ja vaadittavaa työmäärää, joten myös muutaman tai jopa vain yhden hengen tiimi voi saada jotain aikaan. Insinöörityössä kokeiltiin jälkimmäistä eli yhden hengen vaihtoehtoa.
Pelien ja pelien tekemisen historiaan ja nykypäivään tutustuttiin myös. Tekniikan kehittymisestä huolimatta moni vuosikymmenten takainen peli löytää vastineensa nykypelien joukosta. Moni pelinkehityksessä toimivaksi havaittu periaate, kuten pikainen toimivan prototyypin tuottaminen sekä jatkuva testaaminen ja iterointi, todettiin toimivaksi myös tämän projektin kohdalla. Pelinkehityksen teoriasta suuri osa käsittelee prosessin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mutta sitä ei tässä työssä työryhmän pienen koon vuoksi päästy juuri soveltamaan.
Tuotetun pelisovelluksen nimeksi valikoitui Nopea Kuha, ja sen vaiheita käydään tässä työssä läpi etenkin suunnittelun sekä graafisen että ohjelmointiteknisen toteutuksen osalta.
Nopean Kuhan valmistuttua sen testasivat ulkopuoliset testaajat, ja peli todettiin toimivaksi. Monet osa-alueet, kuten audiovisuaalinen ilme ja yleinen toteutus, keräsivät kiitosta, mutta toisaalta löytyi myös parantamisen varaa. Pelin kontrolleja esimerkiksi moitittiin hieman huteriksi. Kokonaisuus todettiin kuitenkin onnistuneeksi ja tarvittaessa jatkokehityskelpoiseksi. Myös käytetyt kehitystyökalut osoittautuivat tämänkaltaisiin projekteihin sopiviksi.