Matkailun laatuohjelmien tunnettuus ja niiden vaikutus ostajan matkapäätöksessä

Abstract

Opinnäytetyöni toteutin Matkailun edistämiskeskuksen toimeksiantona. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa matkailun toimialalla käytettävien laatuohjelmien tunnettuutta ja niiden vaikutusta matkapäätöksen tekemisessä. Tarkastelin aihetta matkailuyritysten kannalta, mikä sivuaa hyvin läheisesti myös yksittäisen kuluttajan näkökulmaa. Aiheen perimmäisinä kysymyksinä oli kartoittaa toimeksiantajan nimeämien laatuohjelmien tunteminen, kiinnostuneisuus, niihin osallistuminen, ja niistä saatavien sellaisten hyötyjen havainnollistaminen, joilla on merkitystä matkapäätökseen.

Teoriataustaa hankin laatutyöhön ja laatuohjelmiin liittyvistä kirjallisuudesta, julkaisuista ja internetlähteistä. Taustatietoa hahmottaessa paneuduin laatuohjelmien esittelyyn, laadun käsitteen sekä sen ominaisuuksien ja piirteiden selventämiseen.

Työmenetelmänä käytin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, missä perusjoukkona olivat matkailun laatuohjelmiin osallistuneet pien- ja keskisuuret matkailuyritykset. Kyselyn tein survey-tutkimuksella Webropolin kautta elo-syyskuussa 2013.

Selvityksen tuloksena laatuohjelmien tunnettuus oli yleisesti ottaen hyvä. Laatuohjelmia tiedettiin nimeltä, mutta sisältö jäi usealle vastaajalle epäselväksi. Laatuohjelmista ISO 9000 -laatuohjelma ja MEK:n Laatutonni olivat tunnetuimmat. Maaseutumatkailuun suunnattujen laatuohjelmien tunnettuus oli alueellisesti vaihtelevaa. Vastaajien mukaan laatuohjelmilla ei ole suurta vaikutusta matkapäätökseen. Laatuohjelmien näkyvyyttä pidettiin tärkeänä, mutta siitä saavutetun taloudellisen hyödyn katsottiin olevan riittämätöntä. Toisaalta selvityksestä saatiin tietoa laatuohjelmien konkreettisista hyödyistä yrityksille. Kuitenkin laatuohjelmat tunnustetaan hyvänä yritystoiminnan itsearviointi-työkaluna.

The purpose of the thesis project was to survey the awareness of tourism quality programmes and their effect on travel decision making approaching the subject from entrepreneurs’ perspective. The other objectives were to find out if entrepreneurs consider quality programmes to be interesting, the level of participation in them and finally if there are benefits that have a sig-nificance in making the travel decision. A great deal of similarity with the perspective of an individual traveller was detected.

The theoretical part of the thesis consists of literature, publications and internet sources on tourism and quality programmes. The author investigated quality as well quality assessment and its features.

The research method used in this study was quantitative and the survey was carried out during September and October 2013. The survey was aimed at small and medium size enterprises in tourism that had participated in different kinds of quality training.

The result of the thesis indicates that the awareness of tourism quality programmes is generally good. Based on the survey, it can be noted that the Quality1000 of Finnish Tourist Board and ISO 9000 quality programmes are the most well-known. However, it appears that entrepreneurs are not so comprehensively aware of the content of programmes and perhaps therefore their utilization is mostly low. On the other hand, awareness of the quality programmes directed to rural tourism varies depending on the area where entrepreneurs practice. According to respondents, quality programmes do not have a significant effect on making travel decision. Furthermore, visibility was appreciated while the financial gain seemed to remain low. The results that positive concrete benefits for business have been reached. Finally, it seems quality programmes are also well-known and efficient tools for making self-evaluation and development work in business.