Wulff-konsernin henkilöstökyselyt : Henkilöstötutkimuskäytäntöjen yhtenäistäminen
Ruotsalainen, Aleksi (2013)
Ruotsalainen, Aleksi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319618
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Wulff-konsernin johdolle ja henkilökunnalle ja Wulff-konsernin toi-meksiantona. Wulff-konserni on merkittävä toimistotarvikkeiden myyntiin erikoistunut yritys, joka toimii Suomessa, Norjassa, Tankassa, Virossa ja Ruotsissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Wulff-konsernin Suomessa toimivien yritysten käytännöt toteuttaa henkilöstötutkimuksia ja pohtia voisiko konsernin henkilöstötutkimuskäytäntöjä yhtenäistää. Tavoitteena oli myös tutkia miten hyödyntää paremmin henkilöstötutkimuksissa saatua tietoa ja kuinka kehittää henkilöstökyselystä konsernitason henkilöstöjohtamisen toimiva työkalu. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi asettaa henkilöstötutkimukselle selkeät konsernitason tavoitteet. Opinnäytetyössä perehdyttiin ensin kirjallisuuden perusteella henkilöstötutkimuksen teoriaan sekä Wulff-konsernin aikaisempiin henkilöstötutkimuksiin. Perehtymisen jälkeen laadittiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää kirjallisuudesta otetun henkilöstötutkimuksen prosessin soveltuvuutta Wulff-konsernin yhtenäiseen henkilöstökyselyyn ja miettiä voisiko Tapiola-konsernin henkilöstökyselytyökalun aihealueita ja vastaustapaa käyttää tämän henkilöstökyselyn pohjana.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Kyselyn aineistonke-ruumenetelmä toteutettiin sähköpostitse kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin Wulff-konsernissa 42 henkilölle, jotka olivat osallistuneet kyselyihin aiemmin. Kysely lähetettiin useamman kerran maaliskuun ja elokuun 2012 välillä. Vastauksia saapui 7. Saaduista vastauksista tehtiin johtopäätöksiä samoin kuin siitä, että merkittävä osa jätti kyselyyn vastaamatta. Myös osallistumattomuus välittää hyödyllistä tietoa. Kyselytulokset antavat toimeksiantajalle näkemystä siitä, millaisena henkilöstö kokee aikaisemmat henkilöstökyselyt ja mitä niiltä toivotaan.
Lopputuloksena syntyi kehittämisehdotuksia ja johtopäätöksiä Wulff-konsernin yhtenäistä henkilöstökyselyä varten sekä siihen, miten henkilöstö voisi vakuuttua henkilöstökyselyihin osallistumisen palvelevan konkreettisesti työyhteisön yhteistä etua.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Wulff-konsernin Suomessa toimivien yritysten käytännöt toteuttaa henkilöstötutkimuksia ja pohtia voisiko konsernin henkilöstötutkimuskäytäntöjä yhtenäistää. Tavoitteena oli myös tutkia miten hyödyntää paremmin henkilöstötutkimuksissa saatua tietoa ja kuinka kehittää henkilöstökyselystä konsernitason henkilöstöjohtamisen toimiva työkalu. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi asettaa henkilöstötutkimukselle selkeät konsernitason tavoitteet. Opinnäytetyössä perehdyttiin ensin kirjallisuuden perusteella henkilöstötutkimuksen teoriaan sekä Wulff-konsernin aikaisempiin henkilöstötutkimuksiin. Perehtymisen jälkeen laadittiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää kirjallisuudesta otetun henkilöstötutkimuksen prosessin soveltuvuutta Wulff-konsernin yhtenäiseen henkilöstökyselyyn ja miettiä voisiko Tapiola-konsernin henkilöstökyselytyökalun aihealueita ja vastaustapaa käyttää tämän henkilöstökyselyn pohjana.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Kyselyn aineistonke-ruumenetelmä toteutettiin sähköpostitse kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin Wulff-konsernissa 42 henkilölle, jotka olivat osallistuneet kyselyihin aiemmin. Kysely lähetettiin useamman kerran maaliskuun ja elokuun 2012 välillä. Vastauksia saapui 7. Saaduista vastauksista tehtiin johtopäätöksiä samoin kuin siitä, että merkittävä osa jätti kyselyyn vastaamatta. Myös osallistumattomuus välittää hyödyllistä tietoa. Kyselytulokset antavat toimeksiantajalle näkemystä siitä, millaisena henkilöstö kokee aikaisemmat henkilöstökyselyt ja mitä niiltä toivotaan.
Lopputuloksena syntyi kehittämisehdotuksia ja johtopäätöksiä Wulff-konsernin yhtenäistä henkilöstökyselyä varten sekä siihen, miten henkilöstö voisi vakuuttua henkilöstökyselyihin osallistumisen palvelevan konkreettisesti työyhteisön yhteistä etua.
